Lontoon juhannus 2009: päivä 3, lauantai 20.06.

Today is West End Live, please don't rain.

West End Live on jokavuotinen, ilmainen tapahtuma Leicester Squarella. Teatterifanien ei tarvitse liikkua metriäkään normaalin reittinsä ulkopuolelle: lava pystytetään TKTS-kojun taakse. Ei uskoisi, että kyseiselle pienelle aukiolle mahtuu satojatuhansia ihmisiä. Seisovat ihmiset menevät pieneen tilaan. Aukiokin tuntuu isommalta, kun se on aidattu ja ahdettu täyteen porukkaa. Jännä juttu.

Pitkiä jonoja ei kannata hätkähtää. Olen käynyt paikalla kahtena vuonna, ja molemmilla kerroilla tulin paikalle vasta 5 - 10 minuuttia ennen esitysten alkua, kun jono jo liikkui. Ihmiset valuvat sisälle todella nopeasti. Ja ihmeen lähelle silti pääsee.

Eturiviin haluavat ovat tietysti paikalla jo aamuyöstä, mutta se ei ole millään lailla välttämätöntä, ellei halua metrin päähän esiintyjistä. EI kuitenkaan kannata saapua esim. 15 min. show'n alkamisen jälkeen. Kun puisto on täynnä, jono pysäytetään. Sisään pääsee, kun entisiä katsojia lähtee pois, eikä kovin moni lähde heti ekan tunnin aikana. Varmistin teoriani tänä vuonna kuuntelemalla vieressä seisoneiden ihmisten turhautunutta puhelinkeskustelua jonoon jumahtaneiden kavereidensa kanssa.

Watched West End live till back couldn't take it anymore. Among other things, saw Jerry Springer sing with Chicago cast, hahaha.

Esiintyjien joukossa olivat myös Hairspray, Jersey Boys, Wicked, We Will Rock You, Dirty Dancing, Priscilla Queen of the Desert, Oliver!, Sister Act... ynnä muita.

Olen pannut merkille, että jukeboksimusikaalit tuntuvat tässä tilaisuudessa aitoja musikaaleja paremmilta. Niiden laulut on helpompi irrottaa kontekstistaan ja esittää mukaansatempaavina potpureina. Kahden vuoden perusteella ei ole We Will Rock Youn ja Jersey Boysin voittanutta. On lievästi sanottuna siistiä, kun 25 musikaaliammattilaista vetää Bohemian Rhapsodya (kuulostaa nimittäin aika hyvältä) ja yleisö laulaa mukana niin kovaa, ettei omaa ääntään kuule edes päänsä sisällä. Tulee semmoinen illuusio, että kyseiset esitykset olisivat hyviäkin.

Olen kuitenkin nähnyt We Will Rock Youn, ja potpuriversiossa tulee nähtyä sen parhaat puolet ilmaiseksi. ON sykähdyttävää kuunnella Queenin hyvää musiikkia huippuammattilaisten esittämänä (vaikkakin tässä erikoistapauksessa musikaalitähdet ovat fantastisen mr. Mercuryn kalpea korvike), mutta juoni on huttua, vitsit huonoja ja näyttelijäntyö suhteellisen heikkoa. Parempi siis katsoa jukeboksimusikaalit puistossa!

Jukeboksimusikaalit myös selkeästi tiedostavat vetovoimansa ja panostavat puistoesiintymiseen täysillä. Isoista esityksistä Jersey Boys oli ainoa, joka vaivautui esiintymään kahtena päivänä, enkä voi kyllin ylistää sen komeiden miestähtien ammattimaisia stemmoja, hillityn hallittuja pukumieskoreografioita, karismaa ja energiaa. On varmasti iso uhraus raahautua esiintymään viikon ainoana vapaapäivänä, mutta sitä ei näytetä. Olen nähnyt puistoesitykset kahtena vuonna, ja melkein tekee mieli katsoa tämä jukeboksimusikaali niiden pohjalta. Luultavasti virhe, mutta olen elävä todiste siitä, että markkinointi toimii ja panostaminen kannattaa.

Osa suurista musikaaleista panostaa huomattavasti vähemmän. Wickedistä raahautui paikalle vain Elphaba, eikä edes vihreänä, siinä missä We Will Rock Yousta saimme koko 20-30 hengen miehityksen täysissä rooliasuissa.

Tilaisuus sisältää paljon odottelua numeroiden välissä. Muuta vikaa siinä ei ole. Se on maailman suurin ilmainen teatteritapahtuma. On upeaa olla keskellä samanhenkisiä ihmisiä, kuulisittepa miten musikaaleille hurrataan. :)

Up next: bought a brilliant ticket to La Cage Aux Folles on a whim, because TKTS queue was so short when walked past. Got middle of 7th row from front, on a Sat 1,5 hrs before showtime... hope that doesn't mean the show's in trouble.

La Cage Aux Folles: brilliant. Highly recommended. No commercial fluff, Real Theatre. Bliss. Menier Chocolate Factory = consistently great.

Carousel: 1st act good, 2nd act made me gag. If I'd lived in Rodgers & Hammerstein's time, would NOT have been a fan of musical theatre.(But in all fairness, Carousel not commercial fluff either, level of professionalism & ambition extremely high. Just not my thing.)

Esityksistä lisää myöhemmin. Aion oikeasti kirjoittaa niistä, olen aloittanut jo. :)

Tähän päivään ei muuta mahtunut kuin teatterifestivaali ja kaksi esitystä. Oli ehkä hieman liikaakin. Yksi show olisi riittänyt.

Lontoon juhannus 2009: päivät 1 & 2, to 18.6. & pe 19.6.

Lontoossa ollaan. Lomani on koittanut!

Alkuviikko meni töidenviimeistely-, pakkailu- ynnä muissa kiireissä. Nyt en kuitenkaan viikkoon edes ajattele töitä. Olen Lontoossa, hengailen ja RENTOUDUN.

1. matkapäivä:

Matkustus alkoi vasta klo 21.00 to-iltana. Se Ryanairin lentoajassa on kätevää. Kaikki matkavalmistelut ehtii tehdä vasta samana päivänä. En hakenut edes matkalaukkua kellarista aiemmin.

Matka meni hyvin. Lento lähti klo 23.05 ja laskeutui klo 23.50. Lontoon passijonot alkavat vetää vertoja New Yorkille. Yli puoli tuntia jonossa vierähti. Liikkuvat sentään nopeammin, kun ainakaan EU-vierailijoilta ei kysellä kysymyksiä. Koneluetaan vaan passi ja katsotaan naamaa tarkemmin kuin ennen.

Ympärillä oli paljon italialaisia. Italian kone laskeutunut samaan aikaan. Oli aivoille hämmentävää saapua yhtäkkiä keskelle kahta vahvinta vierasta kieltäni. Miltei pelkäsin alkavani puhua passintarkastajalle vahingossa italiaa.

Huvitti, kun italialaiset eivät voineet arvatakaan, että ymmärsin niitä. Melkein toivoin, että joku olisi vaikka kommentoinut jotain minusta (niin kuin minun tulee tehtyä ulkomailla - käytettyä omaa kieltä salakielenä). Olisin voinut heittää takaisin jotain "Scusi, ma ho capito tutto". Olisivatpa hämmästyneet!

Tulin kentältä Terravisionin bussilla Liverpool Streetille, sieltä bussilla St. Paul'sille hostellin lähelle. Terravision-bussi Liverpool Streetille on halpa ja kätsy (toisin kuin Victoriaan, halpa on mutta menee kauan). Paikallisbussiviritystä suosittelen kuitenkin vain tuttuun paikkaan matkustettaessa. Ei olisi ollut millään lailla helppoa jäädä pois oikealla pysäkillä, jos en olisi valmiiksi tiennyt reittiä. Nyt kumminkin sujui hyvin.

Pääsin hostellisänkyyni lopulta puolikuolleena klo 03.00 - Suomen aikaa viideltä aamulla. Tämä on Ryanairin aikataulun ehdoton huono puoli. Urgh.

2. matkapäivä, perjantai 19.06, koottuna facebook-päivityksistä ja lisäkommenteista. Pahoittelen kielten sekamelskaa. Ei jaksa toistella samoja asioita.

Using free wi-fi @ Pret. Knackered: due to Ryanair's crappy schedule got to bed at 3AM. Woke up at 8.30AM to brain screaming "Hey, it's 10.30AM, high time to rise and shine!" It wasn't 10.30AM here, idiot brain.

Kaikissa Pret A Manger -kahviloissa on nykyään ilmainen langaton netti. Se on hienoa. Olen hyödyntänyt. Ilmaisia nettipisteitä oli ennen turhauttavan vaikea löytää Lontoossa. Ei enää.

Thus far have walked from St Paul's to Oxford Circus via Strand, Trafalgar Square & Leicester Square, topped up Oyster card and purchased a dirt cheap £19.50 day ticket for Grease @ 5.30PM.

Aion taas tulla toimeen 7 päivän bussilipulla + lataamalla hiukan rahaa kortille. Eihän noilla busseilla hullukaan mitään työmatkoja kulkisi, ovat järkyttävän hitaita, mutta jos on turisti eikä ole kiire minnekään, kyydissä voi körötellä ja katsella katujen vilinää. On halvempaa kuin metro ja näkee enemmän Lontoota.

Am contemplating trip to Primark next, because I just can't resist. Problem is it'll be far too crowded already. Should have been there at nine.

Lopputulos: EI Primarkia klo kymmenen jälkeen aamulla.

How many times do I need to learn the same lesson? Do not go to the Oxford Street Primark after 10:30AM. It is hell on earth. Go at 9AM when it opens.

Mesta muuten aukeaa nykyään klo 8.30. Huhhuh. Mutta ymmärrän kyllä. Asiakasmäärä on jotain järkyttävää. Niillä täytyy olla valtavat varastot. En tajua, miten hyllyt eivät tyhjene.

Also need to decide whether want to watch something after Grease. Avenue Q might be the only option due to late finish time. But might go to bed early instead. There's time.

En ostanut lippuja mihinkään muuhun. Hyvä päätös. Illalla väsytti. Primarkin sijaan kiertelin muita kauppoja esitykseen klo 17.30 asti, kävin hostellilla lepäämässä ja heittämässä kamat pois kyydistä ennen esitystä.

How did I ever live in this country and not spend ALL my money on theatre, books and awesome cosmetics? I could live in these bookshops. And survive solely on lunch sandwiches.

Täältä saa niin paljon enemmän erimerkkisiä meikkejä ja kosmetiikkatuotteita, että voisin tuhlata koko omaisuuteni. Taisin kyllä käyttääkin enemmän rahaa kosmetiikkaan briteissä asuessani. Suomessa ostan halvempaa helpommin. Ei ole niin paljon houkutuksia.

Lounasleivillä elän lomaviikon onnellisesti. Ne on niin hyviä ja valikoima valtava. Tätä on NIIN ikävä Suomessa.

Grease is a good show... unfortunately this celebrity Danny couldn't act his way out of a paper bag. When will showrunners learn that if you cast a celebrity who can't carry the show, keeps grinning like an idiot and mumbling his lines, and then has to measure up to Travolta, the result will be a train wreck?

On a brighter note: Rizzo was genuinely good at both acting and singing and had real tears in her eyes during There Are Worse Things I Could Do. Unfortunately her character doesn't need to carry the show.

Esityksestä lisää musikaaliblogissa, toivon ja lupaan! Esityksen jälkeen pyörähdin H&M:llä toteamassa, ettei siellä oikein ollut mitään. Palasin hostellille ja olin nukkumassa jo kymmenen maissa.

Hostellihuoneessa ei toistaiseksi ole ollut niin kivoja ihmisiä kuin viimeksi. Suurin osa ei viivy kauaa. Ainoa kiinnostava on japanilainen tyttö, joka puhuu oikeesti hyvää englantia (varsinkin japanilaiseksi) ja etsii Lontoosta asuntoa ja käännöstöitä kahden vuoden viisumilla.

Click! (Nelonen tänään su 14.6. klo 21)

(C & P Laatikosta näkee kauas)

Tänään telkkarista tulee leffa, joka sai minut tekstittäessäni itkemään kuin vesiputous. Ihan vaan, jos joku haluaa tarkistaa, reagoiko samalla tavalla. (Mulle tää oli jotenkin sellainen "kivikin itkisi" -elämys, vastoin KAIKKIA odotuksia.)

Mielestäni en kuitenkaan tekstittänyt Neloselle, joten tässä on vissiin eri tekstit? Outoa sinänsä. Pitäisi ehkä tarkistaa, onko samat, koska silloin multa pimitetään uusintakorvauksia.

Järkyttävän pitkä teksti otsikolla The Sims 3

Pelasin Sims-sarjan uusinta osaa eilen 12 tuntia putkeen. Ainakin melkein. Taisi mulla olla yksi ruokatauko.

Sims on hemmetin addiktiivinen peli.


Uutta peliä on ilo pelata nyt, kun uusi tietokoneeni saapui. Kone on niin hieno ja tehokas, että aktiivipeliharrastajakin olisi kateellinen. Jee, jee, jee. (Uusi hieno näytönohjain, Quad Core, kaikkee.) Kaiken lisäksi onnistuin itse parantamaan koneen, joka oli kuljetuksessa sairastunut. Kone sanoi hetken käytön jälkeen "CPU fan error". Latasin ohjelman, jonka mielestä prosessorituuletin ei pyörinyt ollenkaan ja prosessorin lämpötila oli hirveän korkea. Tein diagnoosin: prosessorituuletin ei pyöri (niin fiksu minä olen!). Otin ruuvimeisselin käteen ja avasin tietokoneen. Se oli aika pelottavaa, olen ehkä kerran aiemmin avannut koneen, ja se oli semmoinen malli, jonka sai auki ihan jotenkin nostamalla. Tässä oli ruuveja. Kun ruuvaa ruuveja auki, tulee semmoinen olo, että on hajottamassa jotain.

Koneen sisältä tunnistin onnistuneesti prosessorituulettimen. Se ei ollut kovin vaikeaa, se näytti tuulettimelta ja siinä taisi lukeakin CPU fan. Huomasin, ettei se TIETENKÄÄN pyöri, kun paksu paikoiltaan luiskahtanut kaapeli estää sitä pyörimästä. Nostin kaapelin varovaisesti pois tuulettimen päältä ja tungin muiden kaltaistensa taakse niin, että toivottavasti pysyy paikallaan. Laitoin koneen takaisin kiinni.

Toimenpiteen jälkeen prosessorituulettimeen tuli kierroksia ja prosessorin lämpötila laski normaaliksi. Tunsin saavuttaneeni jotain hienoa. Ongelman korjaaminen oli helppo juttu, mutta osaan kuvitella monta ihmistä, jotka eivät koskaan avaisi tietokonetta. Siinä sitä sitten soiteltaisiin korjaajille, jotka saisivat ilmaista rahaa ja naureskelisivat salaa. Vältin sen, hyvä minä.


Entä Sims 3?

Ihmiset ovat hassuja. Ne ovat tottuneet pelaamaan sarjan edellistä osaa varustettuna yhdeksällä lisälevyllä, käyttäjien suunnittelemilla kauniilla hiuksilla ja meikeillä ja hakkereiden massiivisilla parannuksilla. Kun ne saavat eteensä sarjan seuraavan inkarnaation pelkkänä peruspelinä, ne saavat astmakohtauksia raivosta ja pettymyksestä. Missä kaikki tavarat? Missä sisältö? Simit ovat rumia! Näin kävi Sims kakkosen kanssa, ja näin on käynyt nytkin. Olen lukenut kommentteja netistä ja naureskellut.

Minusta Sims 3 -peruspeli tuntuu vähintään yhtä vaikuttavalta kuin Sims 2 -peruspeli aikoinaan. Edistystä ON tapahtunut. On mahtavaa päästä tutkimaan avointa kaupunkia. Minuakin turhauttaa se, että simit ovat rumia, mutta ne OVAT kauniimpia kuin Sims 2 -peruspelin yksilöt. Miehet ovat itse asiassa ihan OK. Ainakin minun pelissäni on paljon niin komeita miehiä, että harmittaa, että tässä uudessa jatkuvasti eteen päin tikittävässä pelimaailmassa ne ikääntyvät vanhuksiksi, ennen kuin tyttöni ehtivät naimaikään. (Ko. piirre vaatii totuttelua ja asennemuutoksia! Olen tottunut bongailemaan upeita yksilöitä ja toteamaan tyynesti, että jossain tulevassa sukupolvessa tuokin pitää napata.)

Ikävä kyllä naiset ovat oikeasti järkyttävän rumia. Ne näyttävät kaikki pallopäisiltä, kaksoisleukaisilta Kelly Osbourne -klooneilta. Kelly ei ole maailman rumin nainen, mutta en halua, että KAIKKI näyttävät siltä! Vaikka tekisi miten laihan naisen, se näyttää naamasta lihavalta. Järkyttävää. Lisäksi meikit ovat tietysti rumia. EA ei ole koskaan osannut tehdä meikkejä, joissa sim-parka ei näyttäisi venäläiseltä ilotytöltä.

Okei. Otetaan vähän takaisin. Jos laittaa pelkkää huulipunaa, se on hyvinkin OK, ja uudet rajaukset ovat valtava parannus edellisistä. Mutta poskipunaan ja luomiväreihin koskette omalla vastuullanne. Brrh. Tämä on minulle tosi kurjaa, koska Sims kakkosessa olen päässyt toteuttamaan sisäistä meikkitaiteilijaani ja tekemään rumistakin kaupunkilaisista viehättäviä taitavalla maskeerauksella. Mutta siihen vaaditaan pikkuisen paremmat välineet kuin pelin mukana tulevat perusmeikit. Ei auta kuin odotella.

Ja hiukset. Ei puhuta niistä. Tai ehkä sen verran, että ne OVAT valovuosia parempia kuin Sims kakkosen mukana tulleet perushiukset. Me olemme vain liian tottuneita amatöörien uskomattomiin luomuksiin.


Riittää kosmeettisesta puolesta, entä itse peli?

Itse peli on mainion tuntuinen. Avoin maailma toimii, ja on hauskaa (vaikkakin pelottavaa) että koko kaupunki ikääntyy samaa tahtia. Simit ovat yksilöitä enemmän kuin ennen. Grafiikka on joiltakin osin upeaa: vesi näyttää huikaisevalta ja puut huojuvat tuulessa.

Peli tuntuu näin aluksi jopa hiukan haastavalta (ts. kaikkien perheenjäsenten mittarit eivät ole täysillä koko aikaa, vaan romahduksia tapahtuu tarkoittamattani), mikä on hyvä, koska se ei ehkä muutu naurettavan helpoksi yhtä nopeasti kuin Sims 2. Tekemistä ja löydettävää on minusta paljon enemmän kuin TS2-peruspelissä.

Katkera olen siitä, ettei vuodenaikoja otettu peruspeliin. Ne tuntuvat nykyään niin elimelliseltä osalta kakkososaa. On vaikea tottua taas ikuiseen kesään. Lisäosahan siitä tulee, rahastusta, mutta toivottavasti se edes tulee ekojen joukossa.

Kommentti lisäosista. Niitähän pidetään järkyttävänä rahastuksena ja todisteina siitä, että EA on saatanasta. Mutta monet Sims-pelaajat eivät pelaa tai osta muita pelejä. Normaali peliharrastaja laittaa vuodessa runsaasti rahaa moniin eri peleihin. Sims-harrastaja ostaa kahdesti vuodessa laajennuksen. Ei kai se ole niin eri asia? Laajennuksia ilmestyy tosiaan vain kaksi vuodessa. Kuinka moni aktiivipelaaja ostaa pelejä niin harvoin?

Genetiikasta olen kuullut paljon huonoa, ja se pelottaa minua etukäteen. Itse en ole vielä saanut tehtyä yhtään vauvaa muualla kuin Create A Simissä (totta myös tosielämässä! :D). En tajua, miksi geenejä olisi viety monta askelta taaksepäin. Jos se on totta, olen aivan raivona. Mutta kokeilen ja katson, ja odotan Pescadon ja muiden korjausliikkeitä. (Korjaan: Pescado on näköjään jo korjannut ainakin ihonvärien periytymisen ja sekoittumisen. Ja tuhat muuta pientä bugia. On se kumma, että palkkaa saavien ammattilaisten armeija häviää nopeudessa tuhat-nolla tälle miehelle, vakavienkin bugien kohdalla. Pelaan kuitenkin vielä hetken ilman, jotta tiedän kunnolla, mitkä vaihtoehdot haluan valita tuossa korjausohjelmassa.)


Kaupunki näyttää upealta. Tosi upealta.

Liveteatteritekstittäjä, c'est moi!

Minun tekstittämiäni näytelmiä saa tänä vuonna nähdä Tampereen teatterikesässä.

Yksi opiskelukaveri on tämän vuoden käännöskoordinaattori ja oli kuulemma ekana ajatellut minua, kun piti etsiä teatterista kiinnostuneita kokeneita tekstittäjiä. Onpa kumma juttu! :P

Mutta oikein oli ajateltu. Mikä mahtava tilaisuus. Olen ihan täpinöissäni. Saan istua näytelmissä painelemassa livetekstitysnappia. Pääsen vähän niin kuin kulissien taakse. Teatteriin. Ja samalla saan katsoa kaksi näytelmää kahdesti. Ihan mieletöntä. On ainakin teorian tasolla samanlainen olo kuin Glasgow'ssa, kun minulle maksettiin huipputähtien konserttien katsomisesta (olin paikannäyttäjä, opiskelijan hanttihommia).

Mulle ei yleensä tule samanlainen olo normaalista tekstittäjän työstä, ainakaan usein. Outoa sinänsä. Jonkun poikkeuksellisen antoisan leffan tms. kohdalla ehkä joskus. Ei tässä mittakaavassa.

Vähän tietysti jännittää, kun en ole ennen livetekstittänyt, mutta kokeilemallahan sen oppi. Eli siis muokkaan tekstityksen etukäteen jonkun toisen, toivottavasti natiivienglanninpuhujan, käännöksen pohjalta, ja napitan sen näytöksessä ulos sitä mukaa kun näyttelijät puhuvat. Eniten mietityttää replojen tiivistäminen ja yhdistäminen. Normaalissa tekstitystyössä tietää 100% varmasti, miten tiiviisti vuorosanat seuraavat toisiaan, ja kannattaako ne näin ollen pistää samaan replaan vai erikseen. Vähän on semmoinen olo, että ehkä tiivistämistä pitäisi välttää livenäytelmässä, jos tuleekin pitkä tauko. Replat lienee järkevämpää napittaa turhankin nopeasti peräkkäin kuin että seuraava repliikki tulisi ihan liian aikaisin hengailemaan samalle ruudulle edellisen kanssa. ?

No, tätä ehtii miettiä, kun oikeasti muokkaan käännöksiä tekstiksi. Jos joku on tehnyt tällaista, vinkkejä otetaan ilolla vastaan :)

Olen innoissani. On unelmien täyttymys päästä työskentelemään teatterin parissa kääntäjänä, missä ominaisuudessa hyvänsä. Yliopiston professori oli oikeassa: kyllästytä ihmisiä puhumalla intohimon kohteistasi joka tilaisuuden tullen. Ne yhdistävät sinut ko. asiaan ja ottavat yhteyttä, jos ko. asia tulee vastaan. Nyt voin todistaa, että TOIMII. Pakkomielteitään EI kannata salailla. Heh.

Päivän sana: crashworthiness.

crashworthiness = törmäysturvallisuus

Lähdin vakiintunutta vastinetta hakemaan. Jopa löytyi sanakirjasta.

Päivän Discovery-aihe: törmäystestit ja ajoturvallisuus. Jälleen valoisaa katsottavaa.

Star Trek - 02.06.2009

My review, copied from facebook & extended somewhat:

I would undoubtedly have enjoyed this more if I'd focused less on differences from original movies. No can do, so there you go. Still enjoyed it.

Good: Karl Urban as Bones was a standout, the only one truly channeling the original character / actor. Uncanny. (Don't tell me channeling wasn't the point. I wish it had been.) He's also very handsome, but honestly, I was awed by his performance. The looks were a bonus.


See? See? (But again, not just looks or similarity in looks - acting. If everyone had done as good a job as Urban, it would have been Star Trek heaven.)

Also liked Chris Pine's Kirk and enjoyed Kirk & Bones's banter. Simon Pegg's Scotty spoke much like a Glasgwegian, so obviously close to my heart... not close to the original, but not a major character anyway. Anton Yelchin (Chekov) has a disarmingly earnest air about him, impossible to dislike the boy in anything, despite the over-the-top russian accent.

Bad: Spock was a serious disappointment: character too emotional, actor so VERY wrong in the face department. Just. Not. Spock. This was one of my biggest problems with the film, as I adore the original Spock (was heartwarming yet sad to see Nimoy so old and frail). After a good Kirk and a great Bones, the holy trinity was sadly left incomplete. The hole was the size of a house, and the main reason this film was just OK to me, not more.

Uhura and Sulu were seriously miscast. Uhura should not be some skinny doe-eyed model girl, and Sulu should not be a Korean from Harold and Kumar, and that's that.

What I mean about Spock being bumpy:


Arched eyebrows suit certain people (Hugo Weaving springs to mind as a prime example). They do not suit people with droopy eyelids. If you have droopy eyelids to start with, you end up looking like a bumpy Whedon vampire. I kept thinking 'Argh! Spock looks disfigured!' all the way through the film. Shallow and mean-spirited, but the thought wouldn't leave me alone.

Bottom line:

The next one ought to be easier, as I have already made these comparisons and know what to expect. The parallel universe plotline is clever, gives them freedom to take liberties.

At times the film felt more Star Wars than Star Trek. (Not a compliment, although I do enjoy the original Star Wars trilogy: Wars replaces Trek's depth and intellectuality with action scenes that go on forever, right?) However, was mostly redeemed towards the end.

Rating: 3,5/5

X-Men Origins: Wolverine - 07.05.2009

Kopioin facebookista leffa-arvosteluni.

Kirjoitin sinne tänään myös Star Trekistä, voin kopioida senkin myöhemmin. Facebook-kieleni on englanti, joten kielikylpyä lukijoille. :)


Here's the thing:

Even if one were normally attracted to non-macho metrosexual types, so metrosexual that a lot of other girls go "What, someone finds THAT attractive? What about this latin lover right next to it?", but you just go "Nah, I prefer this" (completely hypothetically speaking, cough)... Even if one were generally that way inclined, Wolverine is just SO macho that he appeals directly to the cavewoman deep within the subconscious of every (heterosexual?) female, bypassing normal evaluation processes so that you mostly just go weak at the knees, "You carry me somewhere? Now?", and also start to type in run-on sentences.

I fail to understand how anyone's favourite comic book character can NOT be Wolverine. He has it all. I have now decided that Hugh Jackman should only ever play this guy until the day he retires. (And occassionally sing and dance. I actually think he could make a Wolverine musical work, but I'm probably in the minority on that one.)


I could rave about Jackman all day, but the rest of the film was just OK. Entertaining, cool action, no huge flaws, would have been massively improved by cutting the number of minor characters by 50 to 70%. (And what the hell were the ugly CGI claws?! Those were SO obviously put in afterwards, beyond embarassing.)

Rating: 3,5/5.

Päivän sana: natural gas.

Natural gas = maakaasu.

Tuntuu, että googlaan tätä jatkuvasti. Mietin: "Luonnonkaasu? Eei, nyt on jotain vikaa."

Maakaasu, natural gas. Natural gas, maakaasu. Maakaasu. Jospa nyt muistaisin. Tässä on joku false friend -juttu. Eri kielten tutut sanat eivät yhdisty päässä. Luonnonkaasukin voisi olla jotain.

On ollut hiljaista päivän sanojen suhteen, sillä olen kääntänyt Discoveryn dokumentteja. Niissä on niin paljon vieraita termejä, että tuntuisi turhalta alkaa kirjata niitä tänne. Menis koko päivä.

Laitoin sivupalkkiin Twitter-syötteen.

Sieltä voi katsoa, mitä puuhailen, jos blogissa on hiljaista. Jopa silloinkin, kun ei ole.

Anne_aa Twitterissä

Olen myös facebookissa, mutta päästäkseen fb-kaverikseni minut pitää tuntea, vähintään pitkähkön kommentointisuhteen kautta :)