Mia kysyi kommenttilaatikossa työtavoistani. Kyllähän minä voin selittää. Itse asiassa nyt tulee niin pikkutarkka selostus, ettei unilääkkeitä tartte enää kukaan! Tulette vain lukemaan tämän, jos ei uni tule. Kuivuuden maksimoimiseksi ei panna edes kuvia. Tästä on varmasti iloa lähinnä muille alan ammattilaisille, mutta eipä tässä mitään salailtavaakaan taida olla. Jokapäiväisiä perusjuttuja. :)
(Se asia, jota edellisessä tekstissä aioin kommentoida, on jo pitkälti puitu samaisen tekstin kommenttilaatikossa! Ehkä vielä kirjoitan siitä yhteenvedon, mutta tämä kiehtoi nyt enemmän...)
Mia tuntuu tekevän käännöstyön monessa erillisessä vaiheessa. No, minäpä teen kaiken lähestulkoon samaan aikaan.
Kaikki ajat tekstissä on muuten ilmoitettu ilman mitään taukoja. Vaikkapa "7 h" ei siis tarkoita, että oikeasti tasan seitsemän tunnin päästä on valmista. Pidän aina vähintään 30 minuutin lounastauon, ja lähes aina runsaasti muitakin taukoja käyttäen (teko)syynä milloin mitäkin...
Vaihe (A): Käännöstyö. Kuuntelen, mitä kohtauksessa sanotaan, ajastan yleensä noin yhdestä kolmeen replaa ja sitten kirjoitan juuri ajastettuihin repliikkeihin, mitä äsken kuulin sanottavan. (Eri kielellä, tietty. Haha.) Jos on oikein tiivistä höpötystä kohtauksen alusta loppuun, saatan innostua ajastamaan koko kohtauksen, ennen kuin palaan alkuun kääntämään. Jos taas on harvaa puhetta, etenen yleensä ihan repliikki tai pari kerrallaan. Muutama ympäröivä repliikki elää samalla, kun kääntelen edellisiä ja seuraavia. "Mitä kannattaa yhdistää?" "Sopiiko tuo edellinen nyt varmasti tämän seuraavan sisältöön?" Tällä tavalla etenen tekstitettävän ohjelman loppuun, ja tämän prosessin huolella tilastoitu (tykkään Excel-taulukoista :P) perustahti on siis se 8 - 10 ohjelmaminuuttia työtunnissa.
Vaihe (B): Tarkastukset. Kun on tullut valmista, teen Word-oikoluvun tekstitysohjelmassa ja tarkistan, hälyttääkö ohjelma ihmeellisyyksistä repliikeissä. Sitten katson työni tuloksen läpi ja teen matkalla korjauksia ja pientä aikakoodien ja replajaon viilausta. Yleensä tapaan tehdä kerralla suht' valmista, joten muutokset ovat melko pieniä. Toisinaan tiedostosta löytyy kysymysmerkkejä, kun ei käännösvaiheessa ole tullut mitään hyvää mieleen tai jokin juttu ei ole täysin auennut. Kummasti se ihmisen alitajunta toimii: usein kysymysmerkkikohdat täyttyvät katselukierroksella kuin itsestään! 45 minuutin ohjelman tarkastuskierrokseen pyrin varaamaan 1,5 tuntia.
Tässä vaiheessa liikutaan työajassa (A) käännösaika: 45 min / 8 min = 5,625 h, (B) tarkastusaika: 1,5 h, (C) aika yhteensä: 7,125 h. Tämä on realistinen ja mukavan väljä arvio siitä, missä aikataulussa ehdin tehdä palautuskelpoista jälkeä. (Jos työ on helpohko rutiinijuttu ja etenee 10 minuutin tahtia 8 minuutin sijaan, tuloksena on tuo kuuluisa 6 tuntia. Voi myös käydä niin, ettei tarkastuksiin mene koko 1,5 tuntia.)
Monissa tapauksissa työ lähtee tässä kohtaa palautukseen.
Vaihe (C): Jos työ on OK-palkkainen, eli jollekin paremmin maksavista kanavista, tai jos homma on muuten vain edennyt rivakasti, teen vielä läpiluvun ilman kuvaa. Tähän uppoaa puolisen tuntia. Tiedostan, että tämä on hyödyllinen työvaihe, jonka aikana yleensä huomaa, onko käännös luontevaa suomea ja toimiiko se irrallaan alkutekstistä. Myönnän kuitenkin rohkeasti, että teen tämän vain, milloin aikaa jää. Käännökseni ovat ilmankin asiansa ajavia ja palautuskelpoisia, joskus jopa kehuttuja, ja jos aika ei palkkauksen vuoksi riitä, jääköön tämä vaihe tekemättä. Jos minulle maksettaisiin enemmän, tämä on ainoa selvä muutos, joka työtavassani tapahtuisi: alkaisin tehdä läpiluvun aina.
Toivottavasti äskeinen kappale ei aiheuta fanaattisille perfektionisteille hyperventilaatiokohtauksia. Ehkä minun jonkun mielestä pitäisi tehdä kaikki hionnat aina, maksoi, mitä maksoi! Ammattiylpeys! Apua! Ammattipoliisi! Oma asenteeni on "OK-laatua OK-palkalla". Eli teen hyvän, toimivan käännöksen tavoitetuntipalkkani puitteissa - toki sillä varauksella, että jos käännös syystä tai toisesta on niin hidas tehdä, ettei OK-jälkeä tulisi tuntipalkan puitteissa, mitään puolivalmista raakiletta ei palauteta, vaan siitä työstä tulee sitten pienempi tuntipalkka. Joku ammattiylpeys sentään. ;) Pointti on, että EN taio yötä myöten talkootyönä elämää suurempia mestariteoksia silkasta ammattiylpeydestä.
Lisään vielä neljännen kohdan! (D) Kuulin risteilyllä aivan ihanan vinkin, jonka tahdon ottaa käyttöön työajan salliessa: haluan katsoa ohjelman uudestaan läpi ilman ääntä, pelkän tekstityksen varassa, ja katsoa, pysyisinkö varmasti juonessa mukana. Tähän menisi varmaankin tunti. (Oletan, että jakso olisi jo sen verran valmista kamaa, että muutoksia tulisi vain sinne tänne.)
Jos mukaan laskettaisiin nuo bonustyövaiheet, oletustyöaikani olisi 7,125 h + 0,5 h + 1 h eli 8,625 h + palautus ym. sähköpostinvaihto + mahdollinen ohjelmatieto, eli sanotaanko 9 h aktiivista työaikaa. Jos tienaisin esim. Yhtyneet-palkkioita, voisin varmaan vielä puolituntisen arpoa, onko kaikki nyt VARMASTI kunnossa. Jos vielä senkin jälkeen pitäisi tappaa aikaa, en oikein tiedä, mihin sen upottaisin! :)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kysymykset ja vastaukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kysymykset ja vastaukset. Näytä kaikki tekstit
22. huhtikuuta 2010
12. maaliskuuta 2010
Nopea kysymys, nopea vastaus
Nopea kääntämiseen liittyvä kysymys, kun täällä näköjään on kääntämisen asiantuntijoita liikkeellä, eli onko nopeat laulut vähemmän ongelmallisia kääntää kuin hitaat?
-kysyy tuleva käännösopiskelija
Vastaan tähän fiilispohjalta: kyllä, nopeat ovat vähemmän ongelmallisia kuin hitaat. Niissä on riviä kohti sentään jonkinlainen määrä tavuja, joten suomen pitkillä sanoillakin mahtuu jo sanomaan jotain. Maailman pahimpia ovat "Bring Him Home"-tyyppiset balladit (Les Misérables), joissa pelataan parilla venytetyllä tavulla. Niitä varten suomeen olis pakko saada lisää yksitavuisia sanoja!
Joku kokenut laulukääntäjä voi nyt vapaasti olla aivan eri mieltä.
"Kuvitukseksi" tän yhden John Owen Jonesin vaatimaton tulkinta yllä mainitusta kappaleesta. (Ko. kappale ei muutenkaan ikinä ole ollut henk. koht. suosikkini, mutta silti.)
-kysyy tuleva käännösopiskelija
Vastaan tähän fiilispohjalta: kyllä, nopeat ovat vähemmän ongelmallisia kuin hitaat. Niissä on riviä kohti sentään jonkinlainen määrä tavuja, joten suomen pitkillä sanoillakin mahtuu jo sanomaan jotain. Maailman pahimpia ovat "Bring Him Home"-tyyppiset balladit (Les Misérables), joissa pelataan parilla venytetyllä tavulla. Niitä varten suomeen olis pakko saada lisää yksitavuisia sanoja!
Joku kokenut laulukääntäjä voi nyt vapaasti olla aivan eri mieltä.
"Kuvitukseksi" tän yhden John Owen Jonesin vaatimaton tulkinta yllä mainitusta kappaleesta. (Ko. kappale ei muutenkaan ikinä ole ollut henk. koht. suosikkini, mutta silti.)
28. helmikuuta 2010
Kaunokirjallinen kysymys
Sain Sophialta pitkän, kaunokirjallisuuden kääntämiseen liittyvän kysymyksen. Kysymys tuli jo kaaauan sitten, mutta nyt vihdoin vastaan siihen. Koko ajan on ollut tarkoitus, aihe on kiinnostava! Olen vaan niin luvattoman saamaton...
Disclaimer: En ole kaunokirjallisuuden kääntäjä (ainakaan vielä :), mutta olen kyllä opiskellut näitäkin asioita paljon yliopistossa. Mielipiteeni on siis kotoisin ammattikääntäjän, käännös- ja kirjallisuustieteitä opiskelleen henkilön ja aktiivisen lukijan kenttien leikkauspisteestä, mutta kaunokirjallisuuden kääntäjien suulla en väitä puhuvani. :)
Kun murretta on käytetty käännöksessä luovasti ja värikkäästi, siihen voidaan suhtautua hyvinkin positiivisesti. Murteet ovat kuitenkin siitä tosi hankala juttu, että ne ovat vahvasti henkilökohtainen asia! Sama murre voi olla yhden mielestä kotoisa, värikäs ja lupsakka, toisen mielestä kummelimaisen mahdoton ottaa vakavasti ja kolmannen mielestä mahdoton ymmärtää. Jos käännöksestä halutaan helposti lähestyttävä ja pitkäikäinen, liian vahvaa murteellisuutta kannattaisi varmastikin välttää. Kliseinen paraatiesimerkki on Saarikosken Siepari ruispellossa, joka on vanhaa stadin slangia elävimmillään, mutta aiheuttaa nykyajan Suomessa hysteerisiä naurukohtauksia. Joita alkuteos ei aiheuta. Nih.
Tuolle suomentajalle on luultavasti käynyt niin, että hän on tullut sokeaksi käyttämälleen murteelle. Se tuli työn aikana hänelle itselleen niin tutuksi, ettei hän hoksannut, ettei lukija enää ymmärrä tekstiä. Ja / tai hän on kotoisin vahvalta murrealueelta ja tottunut aivan erilaisiin asioihin kuin sinä. Kolmas mahdollinen selitys olisi tietysti, että kyseisessä teoksessa käytettyjä murteita on ollut tasan yhtä mahdoton ymmärtää, ja kääntäjä on halunnut pysyä uskollisena alkuteokselle lukijoiden palvelemisen kustannuksella. Tämä olisi täysin validi käännösstrategia, vaikka kaikki koulukunnat eivät pidä sitä parhaana mahdollisena.
Tähän ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, mutta itse olen vahvasti sitä mieltä, että varsinkin lasten- ja nuortenkirjallisuudessa paikannimien kotouttaminen on paitsi OK, myös suotavaa. Jos fiktiivinen nimi selvästi tarkoittaa jotain, minusta on oikeastaan itsestään selvää, että se pitäisi suomentaa. Jopa aikuisten kirjallisuudessa. Mutta ainakin nyt lasten ja nuorten!
Olen ymmärtääkseni enemmistössä tämän mielipiteeni kanssa, vaikka joku varmasti onkin myös täysin toista mieltä. Jos muistellaan esimerkiksi niitä kuuluisia, juhlittuja Harry Potter -suomennoksia, nehän erottuivat juuri erittäin vahvalla kotouttamisella.
Kiinnostavaa pohdittavaa! Otan kaikenlaisia kysymyksiä mielelläni vastaan ja improvisoin vastauksia vakuuttavalla asiantuntijaäänelläni :D
Disclaimer: En ole kaunokirjallisuuden kääntäjä (ainakaan vielä :), mutta olen kyllä opiskellut näitäkin asioita paljon yliopistossa. Mielipiteeni on siis kotoisin ammattikääntäjän, käännös- ja kirjallisuustieteitä opiskelleen henkilön ja aktiivisen lukijan kenttien leikkauspisteestä, mutta kaunokirjallisuuden kääntäjien suulla en väitä puhuvani. :)
L. M. Montgomeryn vasta suomennetun kirjan Vanhan kartanon Pat lukemista hidastaa aika tavalla, kun suomentaja on päätynyt käyttämään yhden päähenkilön kohdalla itse koostamaansa murretta, joka kai muistuttaa eniten Itä-Suomen murretta. Hahmo on kai alkukielelläkin puhunut murteella, mutta minusta tämän keksityn suomalaismurteen käyttö vaikeuttaa pahasti luettavuutta. Murretta kun on sovellettu repliikeissä lähes joka sanaan. :/ Lisäksi kirjassa oli sivuhahmo, joka puhui vielä pahempaa (taas suomentajan keksimää) murretta (lähellä savoa) ja siitä oli jopa vaikea saada selvää. Kirjailijan kohderyhmä on pitkälti nuoret tytöt, joilla varsinkin voi olla murteissa vaikeuksia. Miten käännöstieteessä suhtaudutaan murteiden käyttöön?
Kun murretta on käytetty käännöksessä luovasti ja värikkäästi, siihen voidaan suhtautua hyvinkin positiivisesti. Murteet ovat kuitenkin siitä tosi hankala juttu, että ne ovat vahvasti henkilökohtainen asia! Sama murre voi olla yhden mielestä kotoisa, värikäs ja lupsakka, toisen mielestä kummelimaisen mahdoton ottaa vakavasti ja kolmannen mielestä mahdoton ymmärtää. Jos käännöksestä halutaan helposti lähestyttävä ja pitkäikäinen, liian vahvaa murteellisuutta kannattaisi varmastikin välttää. Kliseinen paraatiesimerkki on Saarikosken Siepari ruispellossa, joka on vanhaa stadin slangia elävimmillään, mutta aiheuttaa nykyajan Suomessa hysteerisiä naurukohtauksia. Joita alkuteos ei aiheuta. Nih.
Tuolle suomentajalle on luultavasti käynyt niin, että hän on tullut sokeaksi käyttämälleen murteelle. Se tuli työn aikana hänelle itselleen niin tutuksi, ettei hän hoksannut, ettei lukija enää ymmärrä tekstiä. Ja / tai hän on kotoisin vahvalta murrealueelta ja tottunut aivan erilaisiin asioihin kuin sinä. Kolmas mahdollinen selitys olisi tietysti, että kyseisessä teoksessa käytettyjä murteita on ollut tasan yhtä mahdoton ymmärtää, ja kääntäjä on halunnut pysyä uskollisena alkuteokselle lukijoiden palvelemisen kustannuksella. Tämä olisi täysin validi käännösstrategia, vaikka kaikki koulukunnat eivät pidä sitä parhaana mahdollisena.
Sitten toinen kysymys saman kirjailijan suomennosten innoittamana: paikannimien kotouttaminen. Ilmeisesti Green Gables/Vihervaara-tyyppisiä kotouttamisia ei enää käännöksissä suosita, mutta jos käännetään lasten- ja nuortenkirjallisuutta, niin pitäisikö mielestäsi esim. Cloud of Spruce/Silver Bush -tyyppiset talonnimet kotouttaa? Tietenkin silläkin on merkitystä, että onko käännös hyvä - tulee mieleen esim. monia hassuja väännöksiä elokuvien nimistä... :D
Tähän ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, mutta itse olen vahvasti sitä mieltä, että varsinkin lasten- ja nuortenkirjallisuudessa paikannimien kotouttaminen on paitsi OK, myös suotavaa. Jos fiktiivinen nimi selvästi tarkoittaa jotain, minusta on oikeastaan itsestään selvää, että se pitäisi suomentaa. Jopa aikuisten kirjallisuudessa. Mutta ainakin nyt lasten ja nuorten!
Olen ymmärtääkseni enemmistössä tämän mielipiteeni kanssa, vaikka joku varmasti onkin myös täysin toista mieltä. Jos muistellaan esimerkiksi niitä kuuluisia, juhlittuja Harry Potter -suomennoksia, nehän erottuivat juuri erittäin vahvalla kotouttamisella.
Kiinnostavaa pohdittavaa! Otan kaikenlaisia kysymyksiä mielelläni vastaan ja improvisoin vastauksia vakuuttavalla asiantuntijaäänelläni :D
5. tammikuuta 2010
Painava kysymys AV-kääntäjien palkkauksesta
Tänä vuonna AV-käännösmaailmassa puhaltavat ikävät tuulet. En viitsi niistä tässä tarkemmin jutustella, kun blogini ei ole täysin anonyymi. Sain kuitenkin asiaan liittyen kysymyksen, johon toivottavasti sopii vastata näin julkisestikin.
---
Kysymys:
Hei Anne, ensinnäkin kiitos kiinnostavasta blogista. Pidän tavastasi kirjoittaa. :) Toivottavasti ei haittaa, että kysyn, mutta olisiko 0,20 euroa kakkoskäännöksen repliikiltä sinusta tosiaan vielä OK? Itse laittaisin ehdottoman minimipalkkion kyllä huomattavasti korkeammalle. Valtaosa toimistoille työskentelevistä av-kääntäjistähän on yrittäjiä, joten palkkiosta pitää verojen lisäksi maksaa yrittäjän eläkevakuutus (YEL - n 16 % ensimmäiset neljä vuotta ja sitten n. 21 %)) ja muut kulut (vakuutukset, laitteet, ohjelmistot...) ja säästää lomarahat. Lisäksi pitää varautua siihen, että tällä alalla työtilanteet saattavat vaihdella, ja välillä töitä on saatavilla vähemmän. Eipä tuosta 20 sentistä paljon käteen jää, vai mitä mieltä sinä olet?
Lisäksi haluaisin sanoa, että olet ilmeisesti erittäin nopea kääntäjä ja vieläpä tarkka laadusta. Vai olenko käsittänyt väärin? ;) Noin nopea kääntäjä ehkä pärjääkin pienemmillä palkkioilla (?) Kaikki eivät kuitenkaan ole superihmisiä. ;) Ystävällisin terveisin Mia
--
Vastaus:
Hei Mia! Kiitos mukavista sanoista :)
20 sentin replapalkkiosta, tuota tuota. Kaivoin laskimen esiin ja mietin asiaa tosissani. Palkkio alkaa TOSIAAN olla alarajoilla (ja vahvasti haluan sanoa ettei ainakaan mitään sen alle kannata kuuna päivänä hyväksyä), mutta kyllä minä tuolla palkkiolla vielä tavoitetuntipalkkaani pääsisin ellei käännettävä ohjelma sisältäisi liikaa vaikeaa sanastoa. (Lasken kyllä mukaan nuo mainitsemasi seikat - kunnon kääntäjän tavoin minäkin maksan YELin ja säästän lomarahani, jne jne :)
Kannattaa muuten huomioida, että vastauksestani, jota kommentoit, on jo pari vuotta. Palkkiot ovat siinä ajassa onneksi joitakin senttejä nousseet. Enkä oikeastaan sano 20 sentin palkkiota kohtuulliseksi. Sanon vain, että MINÄ sillä vielä just ja just kohtuullisesti tienaisin. (Minimitavoitepalkkani on n. 30€ tunnissa, mikä ei yrittäjälle ole kovin korkea - tyydynkö tässä liian vähään tai elänkö halvalla? Olen ko. minimipalkalla kyllä ihan mukavasti useamman vuoden elellyt ja maailmalla matkustellut. Osasta töitä tienaan toki hiukan enemmän.)
Olen kyllä mukana "rintamassa" ja foorumilla johon tämä viittaa. ;) Olen foorumilla lueskellut ihmisten kertomuksia omasta käännöstahdistaan ja tullut siihen tulokseen, että olen vaan monia nopeampi ja siksi heitä vähemmän tyytymätön. Saan tehtyä 100 - 200 kakkoskäännösreplaa tai 70 - 100 ykköskäännösreplaa tunnissa suuremmin hikoilematta, jos kyseessä ei ole tekniikan ala tms. Mielestäni en tällä tahdilla joudu vielä lainkaan hutiloimaan eikä laadussa ole valittamista.
Kuten olen ennenkin sanonut, olen vaan aina ollut se tyyppi, joka lähti kokeista koulussa ekana pois. Teki kaksi C-kielen YO-koetta samanassa sessiossa ja joutui silti odottelemaan, milloin se kello olisi 12 ja saisi jo lähteä. Semmoista. Jonkun kai pitää olla se tyyppi. En näe tätä superihmisyytenä, vaikka kiva tunnehan se olisi :D
---
Kysymys:
Hei Anne, ensinnäkin kiitos kiinnostavasta blogista. Pidän tavastasi kirjoittaa. :) Toivottavasti ei haittaa, että kysyn, mutta olisiko 0,20 euroa kakkoskäännöksen repliikiltä sinusta tosiaan vielä OK? Itse laittaisin ehdottoman minimipalkkion kyllä huomattavasti korkeammalle. Valtaosa toimistoille työskentelevistä av-kääntäjistähän on yrittäjiä, joten palkkiosta pitää verojen lisäksi maksaa yrittäjän eläkevakuutus (YEL - n 16 % ensimmäiset neljä vuotta ja sitten n. 21 %)) ja muut kulut (vakuutukset, laitteet, ohjelmistot...) ja säästää lomarahat. Lisäksi pitää varautua siihen, että tällä alalla työtilanteet saattavat vaihdella, ja välillä töitä on saatavilla vähemmän. Eipä tuosta 20 sentistä paljon käteen jää, vai mitä mieltä sinä olet?
Lisäksi haluaisin sanoa, että olet ilmeisesti erittäin nopea kääntäjä ja vieläpä tarkka laadusta. Vai olenko käsittänyt väärin? ;) Noin nopea kääntäjä ehkä pärjääkin pienemmillä palkkioilla (?) Kaikki eivät kuitenkaan ole superihmisiä. ;) Ystävällisin terveisin Mia
--
Vastaus:
Hei Mia! Kiitos mukavista sanoista :)
20 sentin replapalkkiosta, tuota tuota. Kaivoin laskimen esiin ja mietin asiaa tosissani. Palkkio alkaa TOSIAAN olla alarajoilla (ja vahvasti haluan sanoa ettei ainakaan mitään sen alle kannata kuuna päivänä hyväksyä), mutta kyllä minä tuolla palkkiolla vielä tavoitetuntipalkkaani pääsisin ellei käännettävä ohjelma sisältäisi liikaa vaikeaa sanastoa. (Lasken kyllä mukaan nuo mainitsemasi seikat - kunnon kääntäjän tavoin minäkin maksan YELin ja säästän lomarahani, jne jne :)
Kannattaa muuten huomioida, että vastauksestani, jota kommentoit, on jo pari vuotta. Palkkiot ovat siinä ajassa onneksi joitakin senttejä nousseet. Enkä oikeastaan sano 20 sentin palkkiota kohtuulliseksi. Sanon vain, että MINÄ sillä vielä just ja just kohtuullisesti tienaisin. (Minimitavoitepalkkani on n. 30€ tunnissa, mikä ei yrittäjälle ole kovin korkea - tyydynkö tässä liian vähään tai elänkö halvalla? Olen ko. minimipalkalla kyllä ihan mukavasti useamman vuoden elellyt ja maailmalla matkustellut. Osasta töitä tienaan toki hiukan enemmän.)
Olen kyllä mukana "rintamassa" ja foorumilla johon tämä viittaa. ;) Olen foorumilla lueskellut ihmisten kertomuksia omasta käännöstahdistaan ja tullut siihen tulokseen, että olen vaan monia nopeampi ja siksi heitä vähemmän tyytymätön. Saan tehtyä 100 - 200 kakkoskäännösreplaa tai 70 - 100 ykköskäännösreplaa tunnissa suuremmin hikoilematta, jos kyseessä ei ole tekniikan ala tms. Mielestäni en tällä tahdilla joudu vielä lainkaan hutiloimaan eikä laadussa ole valittamista.
Kuten olen ennenkin sanonut, olen vaan aina ollut se tyyppi, joka lähti kokeista koulussa ekana pois. Teki kaksi C-kielen YO-koetta samanassa sessiossa ja joutui silti odottelemaan, milloin se kello olisi 12 ja saisi jo lähteä. Semmoista. Jonkun kai pitää olla se tyyppi. En näe tätä superihmisyytenä, vaikka kiva tunnehan se olisi :D
30. maaliskuuta 2009
Lisää vastauksia kysymyksiin, olkaapa hyvät!
Kiinnostaisi ihan vain tietää että onko mielestäsi kääntäjän työ haluttua, eli miten helposti saa töitä?
Noo... riippuu siitä, millaisia kääntäjän töitä haluaa. Tekstitystä, kaunokirjallista, asiatekstejä, politiikkaa..? Vai tulkkausta, ja jos, niin millaista? EU:n hommiin on ilmeisesti pahamaineisen vaikea päästä, mutta jotkut sinnekin pääsee. Itse en ole koskaan halunnut yrittää.
Ja riippuu kielipareista. Englannilla saa pääsääntöisesti helpommin töitä kuin muilla kielillä. Ymmärtääkseni.
Tiedän varmasti vain, että juuri tällä hetkellä tekstitystöitä saa todella helposti. Monet samaan aikaan opiskelleet ovat ajautuneet näihin samoihin hommiin, koska niihin kosiskellaan alan opiskelijoita laitoksen sähköpostilistoilla. Sekin asia voi kuitenkin muuttua, kun digikanavabuumi laantuu.
Miten esimerkiksi itse tupsahdit alalle, oliko yliopistolla joitain vinkkejä avoimista paikoista?
No siis, "tupsahdin" alalle, koska pyrin opiskelemaan sitä. En siis kovinkaan satunnaisesti :) Mutta jos tarkoitat konkreettisemmin, niin laitoksen transla-postituslistalle tulee aika paljon työtarjouksia, ja esim. EU ja käännöstoimistot ottavat harjoittelijoita. Lisäksi eri alojen käännöstoimistot, kustantamot ym. ym. löytää helposti netistä, ja CV:llä voi sitten hakea suoraan niistä. Näin itse muistaakseni tein. Ja jonkun työpaikan kohdalla vastasin laitoksen postituslistalla olleeseen ilmoitukseen. En enää muista ihan tarkkaan.
Freelance kääntäjäksi haluaisin myös kovasti vaikka sillä ei kuulemma rikastukaan ;)
Jos tosissasi haluat freelance-kääntäjäksi, kannattaa opetella yhdyssana- ja pilkkusäännöt :) (En tarkoita ilkeillä, vaan ne pitää tässä työssä ihan totta osata. Tuossa mahtui molempia virheitä 10 sanaan... :D)
Rikastuminen riippuu ihan siitä, minkä alan käännöksiä tekee ja millä tahdilla. Itse lähdin alalle juuri tuolla samalla asenteella, mutta tässä kuussa olen tehnyt uuden bruttopalkkaennätyksen: parikymppiä alle 5 000 euroa. Viikkotunteja tehty 4 x 30 plus 2,5 ylityötuntia. (Luvuissa ei mukana mitään taukoja.) Todellisuus on siis tosiaan yllättänyt positiivisesti.
(HUOM! Muut ammattikääntäjät tulevat taas kommenttilaatikkoon haukkumaan minua anonyymisti antamaan rakentavaa kritiikkiä, jos maalailen liian ruusuisia kuvia alasta haaveileville. Korostan siis vahvasti, että tämä on minun henkilökohtainen palkkani ja johtuu varmaan ennen kaikkea hyvästä keskittymiskyvystä ja nopeasta kymmensormitekniikasta. Ja oletusarvoinen palkkani on ennemminkin kolme tonnia kuin viisi, mutta nyt oli hyvä kuukausi.)
(Ja lisäys 31.3: kääntäjä on yrittäjä, joten palkka ei ole niin iso kuin miltä kuulostaa. Siitä pitää itse säästää lomarahat ja maksaa reilut parikyt prossaa yrittäjän eläkevakuutusta.)
Noo... riippuu siitä, millaisia kääntäjän töitä haluaa. Tekstitystä, kaunokirjallista, asiatekstejä, politiikkaa..? Vai tulkkausta, ja jos, niin millaista? EU:n hommiin on ilmeisesti pahamaineisen vaikea päästä, mutta jotkut sinnekin pääsee. Itse en ole koskaan halunnut yrittää.
Ja riippuu kielipareista. Englannilla saa pääsääntöisesti helpommin töitä kuin muilla kielillä. Ymmärtääkseni.
Tiedän varmasti vain, että juuri tällä hetkellä tekstitystöitä saa todella helposti. Monet samaan aikaan opiskelleet ovat ajautuneet näihin samoihin hommiin, koska niihin kosiskellaan alan opiskelijoita laitoksen sähköpostilistoilla. Sekin asia voi kuitenkin muuttua, kun digikanavabuumi laantuu.
Miten esimerkiksi itse tupsahdit alalle, oliko yliopistolla joitain vinkkejä avoimista paikoista?
No siis, "tupsahdin" alalle, koska pyrin opiskelemaan sitä. En siis kovinkaan satunnaisesti :) Mutta jos tarkoitat konkreettisemmin, niin laitoksen transla-postituslistalle tulee aika paljon työtarjouksia, ja esim. EU ja käännöstoimistot ottavat harjoittelijoita. Lisäksi eri alojen käännöstoimistot, kustantamot ym. ym. löytää helposti netistä, ja CV:llä voi sitten hakea suoraan niistä. Näin itse muistaakseni tein. Ja jonkun työpaikan kohdalla vastasin laitoksen postituslistalla olleeseen ilmoitukseen. En enää muista ihan tarkkaan.
Freelance kääntäjäksi haluaisin myös kovasti vaikka sillä ei kuulemma rikastukaan ;)
Jos tosissasi haluat freelance-kääntäjäksi, kannattaa opetella yhdyssana- ja pilkkusäännöt :) (En tarkoita ilkeillä, vaan ne pitää tässä työssä ihan totta osata. Tuossa mahtui molempia virheitä 10 sanaan... :D)
Rikastuminen riippuu ihan siitä, minkä alan käännöksiä tekee ja millä tahdilla. Itse lähdin alalle juuri tuolla samalla asenteella, mutta tässä kuussa olen tehnyt uuden bruttopalkkaennätyksen: parikymppiä alle 5 000 euroa. Viikkotunteja tehty 4 x 30 plus 2,5 ylityötuntia. (Luvuissa ei mukana mitään taukoja.) Todellisuus on siis tosiaan yllättänyt positiivisesti.
(HUOM! Muut ammattikääntäjät tulevat taas kommenttilaatikkoon
(Ja lisäys 31.3: kääntäjä on yrittäjä, joten palkka ei ole niin iso kuin miltä kuulostaa. Siitä pitää itse säästää lomarahat ja maksaa reilut parikyt prossaa yrittäjän eläkevakuutusta.)
17. maaliskuuta 2009
Sain muutaman kysymyksen.
Vastaillaanpa taas. Kyllä multa saa kysellä. Eikä ole olemassa tyhmiä kysymyksiä. :) En yleensä tajua kertoa ihan perusasioita työstäni, koska ne tuntuvat itsestään selviltä. Jos kuitenkin yritän sijoittaa itseni takaisin lukioon, kun tämä ammatti oli vasta etäinen haave, tajuan, miten vähän alaa harkitseva maallikko tietää!
Mua kiinnostaa hirveästi kääntäjän työ. Voisitko vastata pariin kysymykseen: :)
- miltä kielelle mille kielelle käännät?
Käännän englannista suomeen. Osaisin mainiosti kääntää myös suomesta englantiin (siinä loistin käännöstunneilla ehkä vielä enemmän), mutta tekstityksiä harvemmin tehdään siihen suuntaan. Osaisin kääntää myös italiasta suomeen, mutta en ole jaksanut tehdä paljoa saadakseni töitä sillä kieliparilla. Niitä on kuitenkin todella vähän verrattuna englannista tehtäviin töihin, ja lisäksi englannin taitoni on niin paljon parempi, että työskentely italiasta olisi merkittävästi hitaampaa. Laiska :)
Jos harkitsette kieliparejanne, niin periaatteessa on ihan sama, mitä kieltä opiskelee, mutta tulotason takaamiseksi kombinaatiossa kannattaisi olla mukana englanti. Tämän maailman töistä valtavan suuri osa on englannista/englantiin.
- missä/miten olet opiskellut?
Opiskelin Tampereen yliopistossa englannin kielen kääntämistä ja tulkkausta (oli aineen nimi, kun aloitin... nykyään käännästiede (englanti) ja vissiin taas vaihtumassa). Pyrin sinne vuonna 2000 suoraan lukiosta ja suureksi yllätyksekseni pääsin ekalla kerralla sisään. (Käännöstiedeeseen on Tampereella pienin sisäänottoprosentti heti psykologian jälkeen.)
Viihdyin Tampereella kaksi vuotta. Sitten päätin lähteä Skotlantiin, Glasgow'n yliopistoon. Siellä vietin kolme vuotta, 2002-2005, ja opiskelin tutkinnon nimeltä M.A. (Literary Studies). Se oli semmoinen laiskan ihmisen tutkinto, johon sai yhdistää vähän mitä halusi. Minä luin mm. englanninkielistä kirjallisuutta, italian kieltä ja kirjallisuutta, latinaa, muinaiskreikkaa ja historiaa. Glasgow oli ihana paikka, ja skottiaksentti kuulostaa edelleen korvissani ainoalta kotoisalta variantilta.
Vuodet 2005-2009 olen viettänyt taas täällä Tampereella, mutta alkuperäinen käännöstieteen tutkinto on yhä gradua vaille. Olen ollut työelämässä tekstittäjänä kolmisen vuotta.
Suomessa voi opiskella käännöstiedettä Tampereella, Turussa, Savonlinnassa ja Helsingissä. Se on täysin erillään engl. filologiasta, ja hyvin erilainen koulutus. Emme esimerkiksi lue lainkaan kielioppia. Pääpaino on pienryhmissä tehtävissä käännösharjoituksissa. Ainakin Tampereen koulutusohjelmaa voin suositella todella lämpimästi. Pienten sisäänottomäärien vuoksi kaikki tuntevat toisensa. Opettajat ovat tosi mukavia ja hekin tuntevat oppilaat etunimeltä. :)
Noin pitkäaikainen ulkomailla opiskelu tuskin on välttämätöntä, mutta minulle se oli paras koskaan tekemäni päätös. Opin operoimaan kielten välillä täysin uudella tasolla (vieraiden kielten opiskelu toisella vieraalla kielellä oli ihan alussa varsinaista aivojumppaa!), ja käännösnopeuteni kehittyi uskomattomalla tavalla. Sekä englanti että suomi nousivat aivoissa pinnalle ja aktiivisiksi ihan eri lailla kuin ennen.
Sellaista jaarittelua tällä kertaa. Vastaan toiseen kysymyssettiin myöhemmin!
Mua kiinnostaa hirveästi kääntäjän työ. Voisitko vastata pariin kysymykseen: :)
- miltä kielelle mille kielelle käännät?
Käännän englannista suomeen. Osaisin mainiosti kääntää myös suomesta englantiin (siinä loistin käännöstunneilla ehkä vielä enemmän), mutta tekstityksiä harvemmin tehdään siihen suuntaan. Osaisin kääntää myös italiasta suomeen, mutta en ole jaksanut tehdä paljoa saadakseni töitä sillä kieliparilla. Niitä on kuitenkin todella vähän verrattuna englannista tehtäviin töihin, ja lisäksi englannin taitoni on niin paljon parempi, että työskentely italiasta olisi merkittävästi hitaampaa. Laiska :)
Jos harkitsette kieliparejanne, niin periaatteessa on ihan sama, mitä kieltä opiskelee, mutta tulotason takaamiseksi kombinaatiossa kannattaisi olla mukana englanti. Tämän maailman töistä valtavan suuri osa on englannista/englantiin.
- missä/miten olet opiskellut?
Opiskelin Tampereen yliopistossa englannin kielen kääntämistä ja tulkkausta (oli aineen nimi, kun aloitin... nykyään käännästiede (englanti) ja vissiin taas vaihtumassa). Pyrin sinne vuonna 2000 suoraan lukiosta ja suureksi yllätyksekseni pääsin ekalla kerralla sisään. (Käännöstiedeeseen on Tampereella pienin sisäänottoprosentti heti psykologian jälkeen.)
Viihdyin Tampereella kaksi vuotta. Sitten päätin lähteä Skotlantiin, Glasgow'n yliopistoon. Siellä vietin kolme vuotta, 2002-2005, ja opiskelin tutkinnon nimeltä M.A. (Literary Studies). Se oli semmoinen laiskan ihmisen tutkinto, johon sai yhdistää vähän mitä halusi. Minä luin mm. englanninkielistä kirjallisuutta, italian kieltä ja kirjallisuutta, latinaa, muinaiskreikkaa ja historiaa. Glasgow oli ihana paikka, ja skottiaksentti kuulostaa edelleen korvissani ainoalta kotoisalta variantilta.
Vuodet 2005-2009 olen viettänyt taas täällä Tampereella, mutta alkuperäinen käännöstieteen tutkinto on yhä gradua vaille. Olen ollut työelämässä tekstittäjänä kolmisen vuotta.
Suomessa voi opiskella käännöstiedettä Tampereella, Turussa, Savonlinnassa ja Helsingissä. Se on täysin erillään engl. filologiasta, ja hyvin erilainen koulutus. Emme esimerkiksi lue lainkaan kielioppia. Pääpaino on pienryhmissä tehtävissä käännösharjoituksissa. Ainakin Tampereen koulutusohjelmaa voin suositella todella lämpimästi. Pienten sisäänottomäärien vuoksi kaikki tuntevat toisensa. Opettajat ovat tosi mukavia ja hekin tuntevat oppilaat etunimeltä. :)
Noin pitkäaikainen ulkomailla opiskelu tuskin on välttämätöntä, mutta minulle se oli paras koskaan tekemäni päätös. Opin operoimaan kielten välillä täysin uudella tasolla (vieraiden kielten opiskelu toisella vieraalla kielellä oli ihan alussa varsinaista aivojumppaa!), ja käännösnopeuteni kehittyi uskomattomalla tavalla. Sekä englanti että suomi nousivat aivoissa pinnalle ja aktiivisiksi ihan eri lailla kuin ennen.
Sellaista jaarittelua tällä kertaa. Vastaan toiseen kysymyssettiin myöhemmin!
7. elokuuta 2008
Muhkea tietopaketti Britanniassa opiskelusta
Kysymys. Myöhästynyt, mutta pitkä vastaus.
Olisi muutama kysymys koskien ulkomailla opiskelua, sillä jos oikein olen ymmärtänyt, niin olet suorittanut tuon MA -tutkinnon Skotlannissa. Tästä voisi varmaan kysyä jossain muuallakin, enkä tiedä onko sinulla intressejä vastata, mutta kysynpähän kuitenkin. Eli, kuinka yleensäkin hait ulkomaiseen yliopistoon? Oliko sinne vaikea päästä? Olivatko lukukausimaksut kalliita? Minkälaista opiskelu oli? Pitikö sinun tehdä ennen hakua jonkinlainen kielitesti, esim. tuo IELTS? Entä, pidetäänkö ulkomailla suoritettua korkeakoulututkintoa Suomessa yhtä arvostettuna kuin kotimaassa suoritettua?
Tämäkin vastaus tulee myöhässä, mutta ihan mielelläni vastaan. Yleensä olen vieläpä nopea vastaamaan, sori tämänkertaisesta. :)
Kyllä, olen suorittanut MA-tutkinnon Glasgow'ssa. (Tutkinto vastaa oikeasti kandia, mutta Britannian vanhimmat ja arvostetuimmat yliopistot saavat jostain oikusta oikeuden myöntää kolmivuotisia Master-tason tutkintoja, ja maisteri on sitten MasterS siihen päälle. Pelkkä Masters ulkomailla (tai päin vastoin) on muuten myös hyvä vaihtoehto, jos haluaa parhaat puolet molemmista.)
Britanniaan haetaan UCAS-palvelun kautta ihan niin kuin paikallisetkin hakevat. Hakukaavakkeita, ohjeita ja kaikkea mahdollista apua löytyy Suomen British Councilin sivuilta. Sieltä omani tilasin, kirjoittelin esseitä, pyytelin suosittelijoita, lähetin, tulin hyväksytyksi. Muista hakea ajoissa. Jos haluat vaikkapa aloittaa syksyllä 2009, hakemuksen pitää olla sisällä jo ennen joulua 2008.
Suomen YO-kokeen papereilla L,L,E,E,M,M,M,B ei ollut vaikea tulla hyväksytyksi oikein mihinkään Britannian yliopistoon. Ainoastaan Oxford ja Cambridge vaativat kaikilta hakijoilta lisäksi haastattelun, minkä vuoksi jätin ne heti kärkeen pois listalta. Lisäksi valitsin paikan nimenomaan Skotlannista yhden tärkeän syyn vuoksi:
Skotlannissa on eri opetusmaksusysteemi kuin Englannissa ja Walesissa. Maksuja ei peritä paikallisilta ja EU-kansalaisilta. Jos on aloittaessaan yli 24 tai täyttää muuten tietyt omillaan asumisen kriteerit (etsi valitsemasi yliopiston sivuilta kuvaus otuksesta nimeltä Mature Student), ei ikinä tarvitse maksaa mitään. Minä luulin kuuluvani tähän ryhmään omillaanasumisjutun vuoksi, mutta ilmeisesti omillaan asuminen opiskelun vuoksi ei menekään läpi. Näin ollen maksoin kolmesta vuodestani juuri eilen (oikeesti, eilen - maksaa voi siis hyvän aikaa opintojen jälkeen, valmistuin 2005) £2 030 eli nykykurssin mukaan vaivaiset 2 600€. Tämä on käsittämättömän halpaa kolmesta vuodesta verrattuna enkkuyliopistoihin, eli Skotlanti on hyvä valinta vaikka joutuisikin maksamaan Graduate Endowmentin valmistuttuaan.
Opiskelu oli minun mielestäni mahtavaa. Glasgow on Britannian huippuja varsinkin kirjallisuuden opetuksessa (ja esim. lääketiede, mutta ennemmin löisin itseäni lapiolla kuin opiskelisin sitä), ja sen todella huomasi. En ollut tiennyt, että niin inspiroivia luentoja on olemassakaan elokuvien ulkopuolella! En ollut koko aikana pois yhdeltäkään kirjallisuuden luennolta kuin pakottavan syyn vuoksi. Menin sinne mieluummin kuin jäin nukkumaan. Minulla on yhä ikävä niitä luentoja. Niin nerokkaita tutkijoita. Niin paljon kiinnostavia ajatuksia. Suosittelisin kenelle tahansa kiinnostuneelle minä päivänä tahansa.
Kannattaa tutustua yliopistojen luokitustaulukoihin (myös nämä löydät British Councilin sivuilta, tai ainakin linkit niihin) ja valita semmoinen, joka on alansa huippua juuri sillä sektorilla, joka sinua kiinnostaa. Siinä on nimittäin iso ero. Esim. italian kieli ja kirjallisuus oli Glasgow'ssa vain "ihan ok", vaikka yliopisto keskimäärin onkin hyvätasoinen. (Eli tarkista, että juuri ne sinulle tärkeimmät laitokset ovat saaneet vitosen laatututkimuksesta.) Sitten vain vertailemaan yliopistojen sivuja. Kohta Prospective Students (tai Prospectus) on Britanniassa se, jonka haluat lukea. (Jenkeissä se on jotain muuta, en muista mitä.) Esitteitä voi myös tilata kotiin, lähettävät ilmaiseksi.
Opiskelussa on muuten sellainen iso ero, että oppilaita paimennetaan paljon enemmän. Varsinkin kaksi ekaa vuotta ovat lukiomaisia. Tavallaan se oli hyvä asia. Akateeminen vapaus on minulle usein myrkkyä, kun taas tuolla opin esimerkiksi kirjoittamaan esseet ajallaan, koska jos ei kirjoita, ei jatka seuraavalle lukukaudelle. Jos Suomen akateeminen vapaus kuitenkin sopii juuri sinulle, koet varmaan Britannian systeemin liian lastentarhamaiseksi ja turhaudut. (Itse toivoisin, että olisi olemassa kultainen keskitie Britannian ja Suomen välillä. Onneksi Suomessa ollaan itse asiassa menossa ohjaavampaan suuntaan, ja Britannian kolmas vuosi toi ainakin minulle jo paljon lisää vapautta.)
Minun ei tarvinnut tehdä kielitestiä, koska olin lukenut suomalaisessa yliopistossa jo kaksi vuotta englannin kääntämistä ja oli päivänselvää, että olin natiivin tasolla. Normaalisti yliopistoissa käsittääkseni on joku tasovaatimus. Se voi vaihdella. Jälleen kannattaa mennä itseään kiinnostavan yliopiston nettisivuille ja tutkia kohtaa "International Students".
Tutkinnon arvostuksesta en rehellisesti sanottuna tiedä. En itse ole koskaan yrittänyt hakea töitä pelkästään sillä. Olen hakenut niitä käännöstieteen opiskelijana, jolla on lisäksi bonuksena plakkarissa toinen tutkinto ulkomailta. Ainakin tällä kombolla työt ovat käännöstieteen alalla suorastaan putoilleet syliin. Riippuu varmasti paljon myös alasta. Pelkällä ulkkaritutkinnolla, vailla varsinaisia käännöstieteen krediittejä, tie kääntäjäksi olisi varmasti ollut kivisempi. Toisaalta osaan kuvitella monenlaisia aloja (kauppa jne?), joilla kielitaito on tällä hetkellä niin kullanarvoista, että - edelleen pelkkää spekulaatiota - sopiva ulkomainen tutkinto hyvästä yliopistosta voisi olla jopa kotimaista arvostetumpi?
Oman kokemukseni perusteella suosittelisin ulkomailla opiskelua kaikille. Glasgow'n vuodet kuuluivat tähänastisen elämäni parhaisiin - vieläpä ennen kaikkea opiskelun vuoksi. Vaikka koti-ikävä kolmantena vuonna alkoi jo painaa, en olisi kuvitellutkaan jättäväni opintoja kesken, koska mitään samanlaista ei ikimaailmassa ole tarjolla Suomessa. Suomen yliopistot ovat ihan hyviä, mutta... kuin varjoja Platonin luolan seinillä, jos Britannian yliopistot ovat yliopistojen idea. Jos nyt kaunopuheisiksi heittäydytään. :D
Rakas, rakas Glasgow'n yliopisto. Se lienee ainoa kohtaamani henkeäsalpaavan kaunis paikka, johon en vähitellen tottunut ja turtunut. Vielä kolmantenakin vuonna hyperventiloin aamuisin luennolle kävellessäni ja mietin, onko tämä elokuvaa vai totta. Ja tuossa salissa valmistuin. (Disclaimer: Siellä on myös moderneja rakennuksia. Emme voi taata, että saatte käydä luennoilla juuri tuossa kauniissa linnassa, vaikka minä usein sainkin. Tenteissä ja valmistumassa ainakin saatte siellä käydä, ja kävellä ohi tai pihan läpi joka päivä.)
Olisi muutama kysymys koskien ulkomailla opiskelua, sillä jos oikein olen ymmärtänyt, niin olet suorittanut tuon MA -tutkinnon Skotlannissa. Tästä voisi varmaan kysyä jossain muuallakin, enkä tiedä onko sinulla intressejä vastata, mutta kysynpähän kuitenkin. Eli, kuinka yleensäkin hait ulkomaiseen yliopistoon? Oliko sinne vaikea päästä? Olivatko lukukausimaksut kalliita? Minkälaista opiskelu oli? Pitikö sinun tehdä ennen hakua jonkinlainen kielitesti, esim. tuo IELTS? Entä, pidetäänkö ulkomailla suoritettua korkeakoulututkintoa Suomessa yhtä arvostettuna kuin kotimaassa suoritettua?
Tämäkin vastaus tulee myöhässä, mutta ihan mielelläni vastaan. Yleensä olen vieläpä nopea vastaamaan, sori tämänkertaisesta. :)
Kyllä, olen suorittanut MA-tutkinnon Glasgow'ssa. (Tutkinto vastaa oikeasti kandia, mutta Britannian vanhimmat ja arvostetuimmat yliopistot saavat jostain oikusta oikeuden myöntää kolmivuotisia Master-tason tutkintoja, ja maisteri on sitten MasterS siihen päälle. Pelkkä Masters ulkomailla (tai päin vastoin) on muuten myös hyvä vaihtoehto, jos haluaa parhaat puolet molemmista.)
Britanniaan haetaan UCAS-palvelun kautta ihan niin kuin paikallisetkin hakevat. Hakukaavakkeita, ohjeita ja kaikkea mahdollista apua löytyy Suomen British Councilin sivuilta. Sieltä omani tilasin, kirjoittelin esseitä, pyytelin suosittelijoita, lähetin, tulin hyväksytyksi. Muista hakea ajoissa. Jos haluat vaikkapa aloittaa syksyllä 2009, hakemuksen pitää olla sisällä jo ennen joulua 2008.
Suomen YO-kokeen papereilla L,L,E,E,M,M,M,B ei ollut vaikea tulla hyväksytyksi oikein mihinkään Britannian yliopistoon. Ainoastaan Oxford ja Cambridge vaativat kaikilta hakijoilta lisäksi haastattelun, minkä vuoksi jätin ne heti kärkeen pois listalta. Lisäksi valitsin paikan nimenomaan Skotlannista yhden tärkeän syyn vuoksi:
Skotlannissa on eri opetusmaksusysteemi kuin Englannissa ja Walesissa. Maksuja ei peritä paikallisilta ja EU-kansalaisilta. Jos on aloittaessaan yli 24 tai täyttää muuten tietyt omillaan asumisen kriteerit (etsi valitsemasi yliopiston sivuilta kuvaus otuksesta nimeltä Mature Student), ei ikinä tarvitse maksaa mitään. Minä luulin kuuluvani tähän ryhmään omillaanasumisjutun vuoksi, mutta ilmeisesti omillaan asuminen opiskelun vuoksi ei menekään läpi. Näin ollen maksoin kolmesta vuodestani juuri eilen (oikeesti, eilen - maksaa voi siis hyvän aikaa opintojen jälkeen, valmistuin 2005) £2 030 eli nykykurssin mukaan vaivaiset 2 600€. Tämä on käsittämättömän halpaa kolmesta vuodesta verrattuna enkkuyliopistoihin, eli Skotlanti on hyvä valinta vaikka joutuisikin maksamaan Graduate Endowmentin valmistuttuaan.
Opiskelu oli minun mielestäni mahtavaa. Glasgow on Britannian huippuja varsinkin kirjallisuuden opetuksessa (ja esim. lääketiede, mutta ennemmin löisin itseäni lapiolla kuin opiskelisin sitä), ja sen todella huomasi. En ollut tiennyt, että niin inspiroivia luentoja on olemassakaan elokuvien ulkopuolella! En ollut koko aikana pois yhdeltäkään kirjallisuuden luennolta kuin pakottavan syyn vuoksi. Menin sinne mieluummin kuin jäin nukkumaan. Minulla on yhä ikävä niitä luentoja. Niin nerokkaita tutkijoita. Niin paljon kiinnostavia ajatuksia. Suosittelisin kenelle tahansa kiinnostuneelle minä päivänä tahansa.
Kannattaa tutustua yliopistojen luokitustaulukoihin (myös nämä löydät British Councilin sivuilta, tai ainakin linkit niihin) ja valita semmoinen, joka on alansa huippua juuri sillä sektorilla, joka sinua kiinnostaa. Siinä on nimittäin iso ero. Esim. italian kieli ja kirjallisuus oli Glasgow'ssa vain "ihan ok", vaikka yliopisto keskimäärin onkin hyvätasoinen. (Eli tarkista, että juuri ne sinulle tärkeimmät laitokset ovat saaneet vitosen laatututkimuksesta.) Sitten vain vertailemaan yliopistojen sivuja. Kohta Prospective Students (tai Prospectus) on Britanniassa se, jonka haluat lukea. (Jenkeissä se on jotain muuta, en muista mitä.) Esitteitä voi myös tilata kotiin, lähettävät ilmaiseksi.
Opiskelussa on muuten sellainen iso ero, että oppilaita paimennetaan paljon enemmän. Varsinkin kaksi ekaa vuotta ovat lukiomaisia. Tavallaan se oli hyvä asia. Akateeminen vapaus on minulle usein myrkkyä, kun taas tuolla opin esimerkiksi kirjoittamaan esseet ajallaan, koska jos ei kirjoita, ei jatka seuraavalle lukukaudelle. Jos Suomen akateeminen vapaus kuitenkin sopii juuri sinulle, koet varmaan Britannian systeemin liian lastentarhamaiseksi ja turhaudut. (Itse toivoisin, että olisi olemassa kultainen keskitie Britannian ja Suomen välillä. Onneksi Suomessa ollaan itse asiassa menossa ohjaavampaan suuntaan, ja Britannian kolmas vuosi toi ainakin minulle jo paljon lisää vapautta.)
Minun ei tarvinnut tehdä kielitestiä, koska olin lukenut suomalaisessa yliopistossa jo kaksi vuotta englannin kääntämistä ja oli päivänselvää, että olin natiivin tasolla. Normaalisti yliopistoissa käsittääkseni on joku tasovaatimus. Se voi vaihdella. Jälleen kannattaa mennä itseään kiinnostavan yliopiston nettisivuille ja tutkia kohtaa "International Students".
Tutkinnon arvostuksesta en rehellisesti sanottuna tiedä. En itse ole koskaan yrittänyt hakea töitä pelkästään sillä. Olen hakenut niitä käännöstieteen opiskelijana, jolla on lisäksi bonuksena plakkarissa toinen tutkinto ulkomailta. Ainakin tällä kombolla työt ovat käännöstieteen alalla suorastaan putoilleet syliin. Riippuu varmasti paljon myös alasta. Pelkällä ulkkaritutkinnolla, vailla varsinaisia käännöstieteen krediittejä, tie kääntäjäksi olisi varmasti ollut kivisempi. Toisaalta osaan kuvitella monenlaisia aloja (kauppa jne?), joilla kielitaito on tällä hetkellä niin kullanarvoista, että - edelleen pelkkää spekulaatiota - sopiva ulkomainen tutkinto hyvästä yliopistosta voisi olla jopa kotimaista arvostetumpi?
Oman kokemukseni perusteella suosittelisin ulkomailla opiskelua kaikille. Glasgow'n vuodet kuuluivat tähänastisen elämäni parhaisiin - vieläpä ennen kaikkea opiskelun vuoksi. Vaikka koti-ikävä kolmantena vuonna alkoi jo painaa, en olisi kuvitellutkaan jättäväni opintoja kesken, koska mitään samanlaista ei ikimaailmassa ole tarjolla Suomessa. Suomen yliopistot ovat ihan hyviä, mutta... kuin varjoja Platonin luolan seinillä, jos Britannian yliopistot ovat yliopistojen idea. Jos nyt kaunopuheisiksi heittäydytään. :D
Rakas, rakas Glasgow'n yliopisto. Se lienee ainoa kohtaamani henkeäsalpaavan kaunis paikka, johon en vähitellen tottunut ja turtunut. Vielä kolmantenakin vuonna hyperventiloin aamuisin luennolle kävellessäni ja mietin, onko tämä elokuvaa vai totta. Ja tuossa salissa valmistuin. (Disclaimer: Siellä on myös moderneja rakennuksia. Emme voi taata, että saatte käydä luennoilla juuri tuossa kauniissa linnassa, vaikka minä usein sainkin. Tenteissä ja valmistumassa ainakin saatte siellä käydä, ja kävellä ohi tai pihan läpi joka päivä.)
5. elokuuta 2008
Kysymys- ja vastauspalsta on jälleen auki...
Tällaista minulta kyseltiin jo viime kuussa:
Hei! Lueskelin blogiasi ja huomasin, että tiedät av-kääntämisestä. Olisiko sinulla antaa vinkkiä, mistä saisi ilmaisia tekstitysohjelmia? Toivoo aloitteleva av-kääntäjä.
ps. mielenkiintoinen blogi :)
Enpä sitten tähänkään muka ehtinyt vastata, vaikka vastaus on lyhyt ja ytimekäs: en tiedä ilmaisista ohjelmista oikeastaan mitään. Ekoilta työnantajiltani (olivat kansainvälisiä firmoja) sain tekstitysohjelmien tapaiset ilmaiseksi. Kun aloin tehdä töitä isolle suomalaiselle, ostinkin jo suoraan minulle tarjotun lisenssin tämmöiseen ohjelmaan.
Sori. :) Sattuisko joku muu tietämään?
(Olen ollut siinä käsityksessä, ettei niillä ilmaisilla ammattimaisesti kovin pitkälle pötkitä. Mutta saatan olla väärässäkin, kun en kerta mitään tiedä.)
Hei! Lueskelin blogiasi ja huomasin, että tiedät av-kääntämisestä. Olisiko sinulla antaa vinkkiä, mistä saisi ilmaisia tekstitysohjelmia? Toivoo aloitteleva av-kääntäjä.
ps. mielenkiintoinen blogi :)
Enpä sitten tähänkään muka ehtinyt vastata, vaikka vastaus on lyhyt ja ytimekäs: en tiedä ilmaisista ohjelmista oikeastaan mitään. Ekoilta työnantajiltani (olivat kansainvälisiä firmoja) sain tekstitysohjelmien tapaiset ilmaiseksi. Kun aloin tehdä töitä isolle suomalaiselle, ostinkin jo suoraan minulle tarjotun lisenssin tämmöiseen ohjelmaan.
Sori. :) Sattuisko joku muu tietämään?
(Olen ollut siinä käsityksessä, ettei niillä ilmaisilla ammattimaisesti kovin pitkälle pötkitä. Mutta saatan olla väärässäkin, kun en kerta mitään tiedä.)
29. huhtikuuta 2008
Kysymyspalsta, osa (n.) 132.
Olen seurannut blogiasi jonkin aikaa ja saanut täältä hyviä vinkkejä kääntäjän uran aloittamiseen. :) Av-kääntäminen kiinnostaisi minuakin, mutta koska työkieleni ovat saksa ja ruotsi, eikä näille kielille av-kääntäjän töitä tunnu paljoa olevan, niin yritän saada edes "tavallisen" kääntäjän töitä näin aluksi.
Toiminimen perustaminen on ollut mielessä, kunhan työnsaanti tästä edistyy. Mielessäni on pyörinyt pari kysymystä toiminimellä laskuttamisesta. Eli miten käännöstöiden laskutus ihan käytännössä toimii? Jos työskentelet freelancerina firmalle, niin lähetätkö sinä aina jokaisen toimeksiannon jälkeen laskun? Entä kirjanpito? Onnistuuko sen hoitaminen itse, vai kannattaako se teetättää kirjanpitäjällä?
Nyt tuli kysymyksiä, joihin en ehkä osaa vastata kovinkaan hyödyllisesti. Olen nimittäin onnistunut välttämään laskuttamista toistaiseksi, vaikka toiminimellä osittain työskentelenkin. (Monimutkainen juttu, olenpa vaan. Avainsana "ulkomaan työt". ) Jos tekee paljon samalle firmalle, en ole varma, laskutetaanko joka ikinen juttu tosiaan erikseen vai voiko tehdä esim. kuukausittaisen yhteispläjäyksen. Tätä ilmeisesti kysyit? Tietääkö joku muu?
Jos sen sijaan toimii puhtaan freelanceristi ja tekee yksittäisiä juttuja yksittäisille asiakkaille tai vain satunnaisia juttuja samalle asiakkaalle, toki laskutetaan jokaisesta jutusta erikseen. Sen verran sentään tiedän. Kuten ehkä kaikki. :)
Kirjanpidosta minä olen huimaavilla humanistin Excel-taidoillani selvinnyt itse. Eihän nuo taulukkoni varmaan mitään virallista tarkastusta läpäisisi, jos sellainen jostain syystä tulisi, mutta olen veroilmoitukset onnistunut niiden pohjalta ihan sujuvasti tekemään.
Monet kollegat kuitenkin sanovat, että kirjanpitäjän puoleen kääntyminen on loppujen lopuksi ihan kannattava veto. (Varsinkin, jos sattuu jostain saamaan edullisen tuttavasopimuksen tms... mutta ehkä ilmankin.) Joten kannattaa ehkä ainakin haistella ilmaa. Riippuu tosin niiden erillisten laskujen ja laskutettavien määrästä. Ehkä juuri siksi olen selvinnyt ilman, että mulle tulee mm. palkoista valmiita kuukausittaisia yhteenvetoja á la palkkakuitti.
Ja siksi, että äitini on ammattiverottaja. Käyn ilmoitettavani ja vähennykseni aika tarkkaan äidin kanssa läpi, ennen kuin palautan ilmoituksen. Nytkin savotta suunnitteilla äitienpäivän ratoksi. :D Tilanteeni ei siis taida olla täysin vertailukelpoinen perustoiminimelliseen Kalle Kääntäjään! (Mutta lienen silti rohkeasti sitä mieltä, että tästä VOI selvitä itse.)
Hauskaa kevättä sinnekin! :)
Toiminimen perustaminen on ollut mielessä, kunhan työnsaanti tästä edistyy. Mielessäni on pyörinyt pari kysymystä toiminimellä laskuttamisesta. Eli miten käännöstöiden laskutus ihan käytännössä toimii? Jos työskentelet freelancerina firmalle, niin lähetätkö sinä aina jokaisen toimeksiannon jälkeen laskun? Entä kirjanpito? Onnistuuko sen hoitaminen itse, vai kannattaako se teetättää kirjanpitäjällä?
Nyt tuli kysymyksiä, joihin en ehkä osaa vastata kovinkaan hyödyllisesti. Olen nimittäin onnistunut välttämään laskuttamista toistaiseksi, vaikka toiminimellä osittain työskentelenkin. (Monimutkainen juttu, olenpa vaan. Avainsana "ulkomaan työt". ) Jos tekee paljon samalle firmalle, en ole varma, laskutetaanko joka ikinen juttu tosiaan erikseen vai voiko tehdä esim. kuukausittaisen yhteispläjäyksen. Tätä ilmeisesti kysyit? Tietääkö joku muu?
Jos sen sijaan toimii puhtaan freelanceristi ja tekee yksittäisiä juttuja yksittäisille asiakkaille tai vain satunnaisia juttuja samalle asiakkaalle, toki laskutetaan jokaisesta jutusta erikseen. Sen verran sentään tiedän. Kuten ehkä kaikki. :)
Kirjanpidosta minä olen huimaavilla humanistin Excel-taidoillani selvinnyt itse. Eihän nuo taulukkoni varmaan mitään virallista tarkastusta läpäisisi, jos sellainen jostain syystä tulisi, mutta olen veroilmoitukset onnistunut niiden pohjalta ihan sujuvasti tekemään.
Monet kollegat kuitenkin sanovat, että kirjanpitäjän puoleen kääntyminen on loppujen lopuksi ihan kannattava veto. (Varsinkin, jos sattuu jostain saamaan edullisen tuttavasopimuksen tms... mutta ehkä ilmankin.) Joten kannattaa ehkä ainakin haistella ilmaa. Riippuu tosin niiden erillisten laskujen ja laskutettavien määrästä. Ehkä juuri siksi olen selvinnyt ilman, että mulle tulee mm. palkoista valmiita kuukausittaisia yhteenvetoja á la palkkakuitti.
Ja siksi, että äitini on ammattiverottaja. Käyn ilmoitettavani ja vähennykseni aika tarkkaan äidin kanssa läpi, ennen kuin palautan ilmoituksen. Nytkin savotta suunnitteilla äitienpäivän ratoksi. :D Tilanteeni ei siis taida olla täysin vertailukelpoinen perustoiminimelliseen Kalle Kääntäjään! (Mutta lienen silti rohkeasti sitä mieltä, että tästä VOI selvitä itse.)
Hauskaa kevättä sinnekin! :)
16. huhtikuuta 2008
Työnhakuneuvoja wannabe-tekstittäjille.
Tästä kommentista on jo hetki aikaa. Kysymys sattui semmoiseen saumaan, että matkailu esti vastaamiseen paneutumisen, ja nyt palattuani olen ollut saamaton. Liekö kysyjä jo luopunut toivosta.
Hei, olen AV-kääntämisestä kiinnostunut Helsingin yliopiston Englantilaisen filologian opiskelija. AV-kääntämisen opettajani suositteli työmahdollisuuksia kysellessäni, että ottaisin yhteyttä maikkariin, ja hakusanoilla mtv3 ja av-kääntäminen päädyin tänne. Sähköpostiosoitetta en täältä mistään löytänyt, joten päätin täällä kommenttiosastolla kysellä.
Haluaisin hakea Suomesta eseimerkiksi jonkin käännöstoimiston kautta av-kääntäjän töitä, mutta en suoraan sanoen tiedä mistä lähteä liikkeelle. Sattuisitko tietämään joitain paikkoja, joihin hakemuksia kannattaisi lähettää? Olisin todella kiitollinen avusta :)
On mielestäni aika kunnianhimoinen neuvo, että pitäisi ottaa yhteyttä suoraan Maikkariin! Kyllähän Maikkarilla ja YLEllä on kääntäjiä palkkalistoillaan, mutta ne myös maksavat ehdottomasti parhaiten, joten tunkua on. En tiedä, millaiset mahdollisuudet on kääntäjällä, jolla on vielä opinnotkin kesken. (Ehkä sitten paremmat kuin kuvittelen? :o Pitäis kai itsekin joskus jaksaa hakea...)
Mikään ei toki estä Maikkariakin yrittämästä. (Itsekään en tosiaan ole vielä jaksanut, joten ei ole antaa mitään osoitetta.) AV-käännöstoimistojen kautta mahdollisuudet ovat mielestäni silti huomattavasti paremmat. Suomen kaksi suurta ovat Pre-Text ja Broadcast Text, joiden nimiä vilahteleekin tiuhaan kaupallisilla kanavillamme. Nettisivut löytyvät googlaamalla, ja molemmilla sivuilla on mielestäni jonkinlaiset rekrytointilinkit. Myös tekstitysalan jättiläisellä, SDI Medialla, on Suomen toimisto. Sen yhteystiedot löytää, kun menee firman kansainväliselle sivulle ja etsii maittain. Tässä suomalaiset vaihtoehdot, joista tiedän. Muitakin pienempiä firmoja varmasti on?
Selvennykseksi sanottakoon, että tavalliset käännöstoimistot eivät minun tietääkseni juuri tekstityksiin sekaannu, vaan tekstittäjät työskentelevät joko suoraan kanaville tai sitten (nykyään huomattavan usein) nimenomaisille tekstitysfirmoille.
Suomalaisille tekstitysfirmoille voi tehdä töitä freelance-verokortilla, eli ei tarvitse välttämättä heti perustaa toiminimeä. (Ainakin niille voi, joille olen tehnyt. En mene takuuseen kaikista, mutta luulisin.) Toinen vaihtoehto ovat kansainväliset firmat. Niille voi tehdä duunia vain, jos on oma Y-tunnus, koska ne eivät osaa maksaa suomalaisia veroja vaan verot pitää kääntäjän itsensä hoitaa ennakkoveroilla. (Ei ole yhtään niin vaikeaa kuin miltä kuulostaa :) Olen jo kirjoittanut asiasta tässä blogissa.) Varjopuolena tosin alkaa olla heikko dollari. Tienesti vähenee sitä mukaa kun taala laskee, hehe.
Isoimmat kansainväliset firmat, joista tiedän, ovat SDI Media (jos täyttää firman sivulla kansainvälisiä hakulomakkeita eikä kirjoita Suomen toimistoon - tiedän suomalaisia, jotka ovat firmassa töissä näinkin), Softitler ja Visiontext. Niitäkin voi ihan rohkeasti yrittää. Tuskin olisivat pysyneet alan huipulla vuosia, jos sumeilematta kusettaisivat kääntäjiä. Palkkiot tosin voivat tänä heikon taalan aikana jäädä suomalaisten firmojen taksoja matalammiksi. Itse teen nykyään kansainvälisiä töitä lähinnä huvikseni, nähdäkseni leffoja ja sarjojen jaksoja etukäteen... ja kyllä silläkin palkalla toisaalta elossa pysyy, mutta suomalaisia matalammaksi tahtoo jäädä.
Firmojen nettisivut löydät googlaamalla. Kaikilla on mielestäni jonkinlainen rekrytointilomake tai rekrytointisähköposti. Ja ei kun onneaan kokeilemaan... Tekstittäjille on tällä hetkellä paljon töitä, joten yrittänyttä ei todellakaan laiteta.
En muuten pistä tällaisia tiedusteluja lainkaan pahakseni, ja jatkokysymyksiäkin saa esittää :)
(Kunhan kukaan ei kuvittele, että olisin joku suurikin guru! Tiedän, että minulla on harhaanjohtava taipumus esitelmöidä kuin tietäisin kaikesta kaiken. Olen itsekin ollut alalla vasta parisen vuotta, käännöstieteen gradu yhä kesken jne...)
Hei, olen AV-kääntämisestä kiinnostunut Helsingin yliopiston Englantilaisen filologian opiskelija. AV-kääntämisen opettajani suositteli työmahdollisuuksia kysellessäni, että ottaisin yhteyttä maikkariin, ja hakusanoilla mtv3 ja av-kääntäminen päädyin tänne. Sähköpostiosoitetta en täältä mistään löytänyt, joten päätin täällä kommenttiosastolla kysellä.
Haluaisin hakea Suomesta eseimerkiksi jonkin käännöstoimiston kautta av-kääntäjän töitä, mutta en suoraan sanoen tiedä mistä lähteä liikkeelle. Sattuisitko tietämään joitain paikkoja, joihin hakemuksia kannattaisi lähettää? Olisin todella kiitollinen avusta :)
On mielestäni aika kunnianhimoinen neuvo, että pitäisi ottaa yhteyttä suoraan Maikkariin! Kyllähän Maikkarilla ja YLEllä on kääntäjiä palkkalistoillaan, mutta ne myös maksavat ehdottomasti parhaiten, joten tunkua on. En tiedä, millaiset mahdollisuudet on kääntäjällä, jolla on vielä opinnotkin kesken. (Ehkä sitten paremmat kuin kuvittelen? :o Pitäis kai itsekin joskus jaksaa hakea...)
Mikään ei toki estä Maikkariakin yrittämästä. (Itsekään en tosiaan ole vielä jaksanut, joten ei ole antaa mitään osoitetta.) AV-käännöstoimistojen kautta mahdollisuudet ovat mielestäni silti huomattavasti paremmat. Suomen kaksi suurta ovat Pre-Text ja Broadcast Text, joiden nimiä vilahteleekin tiuhaan kaupallisilla kanavillamme. Nettisivut löytyvät googlaamalla, ja molemmilla sivuilla on mielestäni jonkinlaiset rekrytointilinkit. Myös tekstitysalan jättiläisellä, SDI Medialla, on Suomen toimisto. Sen yhteystiedot löytää, kun menee firman kansainväliselle sivulle ja etsii maittain. Tässä suomalaiset vaihtoehdot, joista tiedän. Muitakin pienempiä firmoja varmasti on?
Selvennykseksi sanottakoon, että tavalliset käännöstoimistot eivät minun tietääkseni juuri tekstityksiin sekaannu, vaan tekstittäjät työskentelevät joko suoraan kanaville tai sitten (nykyään huomattavan usein) nimenomaisille tekstitysfirmoille.
Suomalaisille tekstitysfirmoille voi tehdä töitä freelance-verokortilla, eli ei tarvitse välttämättä heti perustaa toiminimeä. (Ainakin niille voi, joille olen tehnyt. En mene takuuseen kaikista, mutta luulisin.) Toinen vaihtoehto ovat kansainväliset firmat. Niille voi tehdä duunia vain, jos on oma Y-tunnus, koska ne eivät osaa maksaa suomalaisia veroja vaan verot pitää kääntäjän itsensä hoitaa ennakkoveroilla. (Ei ole yhtään niin vaikeaa kuin miltä kuulostaa :) Olen jo kirjoittanut asiasta tässä blogissa.) Varjopuolena tosin alkaa olla heikko dollari. Tienesti vähenee sitä mukaa kun taala laskee, hehe.
Isoimmat kansainväliset firmat, joista tiedän, ovat SDI Media (jos täyttää firman sivulla kansainvälisiä hakulomakkeita eikä kirjoita Suomen toimistoon - tiedän suomalaisia, jotka ovat firmassa töissä näinkin), Softitler ja Visiontext. Niitäkin voi ihan rohkeasti yrittää. Tuskin olisivat pysyneet alan huipulla vuosia, jos sumeilematta kusettaisivat kääntäjiä. Palkkiot tosin voivat tänä heikon taalan aikana jäädä suomalaisten firmojen taksoja matalammiksi. Itse teen nykyään kansainvälisiä töitä lähinnä huvikseni, nähdäkseni leffoja ja sarjojen jaksoja etukäteen... ja kyllä silläkin palkalla toisaalta elossa pysyy, mutta suomalaisia matalammaksi tahtoo jäädä.
Firmojen nettisivut löydät googlaamalla. Kaikilla on mielestäni jonkinlainen rekrytointilomake tai rekrytointisähköposti. Ja ei kun onneaan kokeilemaan... Tekstittäjille on tällä hetkellä paljon töitä, joten yrittänyttä ei todellakaan laiteta.
En muuten pistä tällaisia tiedusteluja lainkaan pahakseni, ja jatkokysymyksiäkin saa esittää :)
(Kunhan kukaan ei kuvittele, että olisin joku suurikin guru! Tiedän, että minulla on harhaanjohtava taipumus esitelmöidä kuin tietäisin kaikesta kaiken. Olen itsekin ollut alalla vasta parisen vuotta, käännöstieteen gradu yhä kesken jne...)
9. helmikuuta 2008
Kysymys- ja vastauspalsta jatkuu.
Lisään vielä selvyyden vuoksi: minä puhun aiemmassa tekstissäni nimenomaan ykköskäännöksen, eli kääntäjän itse ajastaman käännöksen, palkkioista riviä kohti. Anonyymin mainitsemat palkkiot ovat varmastikin kakkoskäännöksen, eli valmiiksi ajastettuun pohjaan tehdyn käännöksen, palkkioita. Mainitsen tämän, jottei kukaan ihmettele erilaisia numeroita. 10-20 snt riviltä on joka tapauksessa naurettavan vähän mistään tekstitysrivistä - mainitsemani 20 snt olisi minun mielestäni nimenomaan kakkoskäännöksen alin mahdollinen palkkio.
Toinen lisäys: huomasin, että puhut yleisesti vain "kääntäjien ylitarjonnasta työmarkkinoilla". Et siis suoraan tarkenna, tarkoitatko vain AV-alaa. Vastaukseni koski vain AV-alaa. En mene takaamaan, etteikö joillakuilla muilla elämänaloilla kääntäjistä voisikin olla ylitarjontaa. Jos kuitenkin valmistuu pääaineenaan englanti, omaa minun mielestäni melkoisen hyvät mahdollisuudet työllistyä useimmille sektoreille. Muilla kielillä tie on huomattavasti kivisempi, mutta poikkeuksia ymmärtääkseni on - vaikkapa venäjä kaupan alalla.
Ja kaiken tämän jälkeen: Jos tavoitteesi on yksinomaan saada helppo duuni, jolla takoa rahaa, etkä mitenkään palavasti halua kääntäjäksi, kannattaa kaikesta huolimatta hakeutua vaikkapa tekniikan alalle. Ei tämä koko maailman suurin kultakaivos ole. Itse en uhrannut ajatustakaan palkkaukselle tai työllistymiselle, kun hakeuduin alalle. Tiesin vain, että haluan kääntäjäksi ja syntymäoptimistina ajattelin, että kyllä juuri minulle löytyy töitä. Ihan kohtuullinen palkka on tullut ylläribonuksena.
6. tammikuuta 2008
Minulta kysyttiin AV-kääntäjän palkkauksesta.
- Minulta kysyttiin vanhan kirjoituksen kommenttilaatikossa seuraava kysymys:
Olen itse menossa yliopistoon käännöstiedettä opiskelemaan ja maisteriksi olisi tarkoitus valmistua. Niinpä väistämättä palkkakin on alkanut jossain määrin kiinnostaa. Jos sitten valmistumisen jälkeen jotain (mieluiten av) käännöshommia sattuis saamaan, niin osaatko sanoa paljonko vastavalmistuneelle kääntäjälle maksetaan palkkaa?
-
Anne A. sanoi... AV-kääntäjän palkat eivät käsittääkseni ihan hirmuisesti riipu kokemuksen tasosta, vaan vastavalmistunut saa palkan samoista taulukoista kuin normaalitkin kääntäjät... varmaan jotain "ikälisiäkin" jaetaan pöytälaatikosta, mutta minä en niistä vielä mitään tiedä. Olenhan itsekin vastavalmistunut, tai oikeastaan-en-vielä-edes-valmistunut kääntäjä :P
Palkkahaitari on käsittämättömän laaja: ykköskäännöksissä (eli kääntäjäni itse ajastamissa, ei valmiiseen pohjaan tehdyissä tekstityksissä) palkkaus lähtee noin 40 sentistä per repliikki (= se, mikä kerralla näkyy ruudussa) ja nousee ainakin tuplalukemiin paremmin maksavilla tahoilla, ymmärtääkseni joskus ylikin.
Koska käännökset ovat urakkatöitä ja kääntäjät ovat yksilöitä, et käytännössä voi laskea itsellesi oikein minkäänlaista palkka-arviota ennen kuin olet kokeillut tekstittämistä itse ja tiedät vauhtisi. Yksi kääntäjä saattaa tehdä saman homman puolessa ajassa toiseen verrattuna.
Hieman sama tilanne on muidenkin käännöstöiden kanssa. Ja urakkatyötä tämä tosiaan on - kuukausipalkkaiset kääntäjät ovat nykyään harvinaisempia kuin valkoiset elefantit, varsinkin av-käännösten ja kirjallisuuden kääntämisen saralla.
Itse olen havainnut tekeväni kiirehtimättä viisi minuuttia valmista ykköskäännöstä yhdessä tunnissa. (Jos pistän täyden vaihteen päälle, ehdin enemmänkin.) Tekstitysrivejä viiteen minsaan mahtuu (hyvin) karkeasti arvioituna 50-70. Tällä matikalla ja omalla rivihintojen alapäässä olevalla palkkauksellani laskettuna tuntipalkkani olisi 20-30€, päiväansioni 140-210€ ja kuukausiansioni 2800-4200€. Summasta pitää itse maksaa eläkemaksut ja lomat. Olen kuullut, että normaalin ihmisen palkka pitäisi kertoa luvulla 1,4, jotta se suhteutuisi realistisesti yrittäjän palkkaan. (Ja kääntäjä on paperilla yrittäjä, vaikka käytännössä ainakin minä olen hyvin vakinaisessa suhteessa työnantajiini enkä lainkaan tee satunnaisia freelancer-töitä.)
En tiedä, onko tästä mitään apua. Käännösala ei todellakaan ole palkkauksensa suhteen niitä läpinäkyvimpiä. Mutta onnea opintoihin, tämä on silti kiva ala! :)
Taidan pistää tämän omaan kirjoitukseensa.
23. toukokuuta 2007
Lisää AV-kääntäjän ammatista
Duussi kirjoittaa kommenttilaatikossani: Löysin blogisi hetki sitten ja pikaisella selailulla selvisi, että teet työksesi juuri sitä mihin itse olen unelmissani tähtäämässä - tunne siitä, että tekstittäminen on Mun Juttu, vain vahvistuu tässä gradua aiheesta vääntäessä.
Olisinkin kiinnostunut kuulemaan, millaista reittiä olet alalle päässyt - teet tekstityksiä ilmeisesti toiminimen kautta?
Jos tekisin töitä vain suomalaisille firmoille, se onnistuisi myös freelancer-verokortilla. Mutta nuo ulkomaalaiset ei paljoa sellaisista ymmärrä, joten toiminimi (joka siis tuo mukanaan Y-tunnuksen, eli olen virallisesti yhden naisen yritys ja saisin alaisiakin palkata, jos mieli tekis...) on ainoa vaihtoehto.
Minäpä jaan vähän tietoja, joita itse jouduin kaivamaan eri paikoista: Y-tunnusta ei tartte olla siinä vaiheessa, kun töitä etsii. Moni on sen hankkinut vasta, kun palkkaa ulkomailta alkaa virrata. Toisaalta tunnus ei maksa mitään eikä velvoita mihinkään, eli ihan hyvin sen voi kääntäjä vaikka varmuuden vuoksi anoa. Verotoimistossa asia hoituu. Samoin freelancer-kortin saa helposti verotoimistosta pyytämällä.
Jos tekee Y-tunnukselleen töitä alle kuudella tonnilla vuodessa, mitään toimenpiteitä ei vaadita. Eli veroa ei mene. Jos tulot ylittävät tuon rajan, on (1) ilmoittauduttava ennakkoverorekisteriin (jälleen verotoimiston yrityspuolen tädit ja sedät auttavat) ja (2) hankittava yrittäjän eläkevakuutus (itse marssin Fennian ovesta sisään ja ystävällinen yritysverotuksen poika auttoi kädestä pitäen). Ei muuta. Ei oo kovin vaikeaa.
On hyvä muistaa, että yrittäjä voi vähentää vähän kaikkea verotuksessa. Monenlaiset matkat ja toimistotarvikehankinnat tietokoneesta ja netistä nyt puhumattakaan menevät suoraan vähennyksiin. (Laitokselta sain vinkin, jota itse en olis tajunnut: jopa matkoja oman käännöskielen maihin voi kohtuullisissa määrin vähentää ihan vain sillä perusteella, että kääntäjän on pidettävä yllä tuntumaansa kieleen ja kulttuuriin. On se totta!) Jonkinlaista simppeliä kirjanpitoa yritysverotuksen piirissä oleva on velvollinen pitämään, mutta se nyt saa olla vaikka ruutupaperilla.
Mitenkäs noiden tarvittavien kontaktien luonti onnistui, otettiinko sut friikkulistoille hakemuksen/suhteiden/käännöskokeen kautta?
Suhteita minulla ei ollut minkäänlaisia, eli voin vakuuttaa, että sellaisia ei näihin hommiin pääsemiseksi vaadita. Elämme sellaista räjähdysaikaa dvd-levyjen julkaisun ja tv-kanavien lisääntymisen kanssa, että AV-kääntäjiä suorastaan revitään töihin. Itselläni ainoa etu opiskelutovereihin nähden oli kai M.A-tutkinto Briteistä. En tiedä, vaikuttiko se ekan työpaikan saantiin. Suomen tutkinnosta mulla oli silloin vasta kandi työn alla.
Opiskelet siis käännöstiedettä ja olet jo graduvaiheessa? Sanoisin, että saat ihan varmasti töitä, mikäli englanti on käännöskieltesi joukossa (99,9% töistä on enkusta). Tunnen monta neljännen vuoden opiskelijaa, jotka ovat tänä vuonna saaneet AV-töitä. Siis jo ennen gradun aloittamista.
Ja miten niitä saa? Hakemuksia vaan sisään. Suomesta on ehkä vaikeampi saada kuin ulkomailta. Moni pelkää ulkomaita ja uskoo tulevansa huijatuksi, mutta itse olen tehnyt usealle firmalle ilman yhtään negatiivista kokemusta. Päin vastoin: palkkaus ja edut ovat olleet parempia kuin Suomessa (tosin Suomessa en ole tehnyt suoraan kanaville. Silloin palkkaus olisi paljon parempi kuin käännösfirmoissa) ja homma on toiminut. Monikansallisilla firmoilla kun on suuret resurssit. Palkka on tullut moitteettomasti suomalaiselle tililleni kerran kuussa, ja itse olen sitten hoitanut verot ja maksut.
Suomessa toimivia firmoja ovat esim. Pre-Text ja Broadcast Text, ulkomaisia SDI Media, Vision Text, Softitler. En ole itse tehnyt kaikille (enkä sentään rupea työnantajiani suoraan nimeämään ;), mutta kaikki ovat tunnettuja nimiä. Siitä vaan hakukoneeseen nimiä sisään, tai kirjoita "subtitling company" tms. Niiden nettisivuilla voi täyttää hakemuksia. Jos he kiinnostuvat, saat tehtäväksesi koekäännöksen. Sitä ei pätevän kääntäjän ole yhtään vaikea läpäistä (kun muistelen sitä ekaani, jossa en tajunnut esim. tiivistämisestä tai rivijaosta mitään, niin huh... ja silti sain töitä. Kai ne näkivät, että osaan englantia ja osaan kääntää). Ja sitten saatkin jo ekat työt.
Omat kokemukseni ovat olleet yksinomaan hyviä, mutta varmaan huijausjuttujakin on olemassa. Sen voin ainakin sanoa, että pyydä selvitys palkkauksesta ennen kuin sitoudut mihinkään. Jos palkat liikkuvat alle 20 sentissä/tekstitysrivi tai alle 2 eurossa / videominuutti, ollaan alipalkatuilla vesillä ja kannattaa kieltäytyä, ellei epätoivoisesti tahdo edes jotain kokemusta. Kyllähän noita kauhutarinoitakin kuulee, mutta yleensä yhdellä ihmisellä on korkeintaan yksi ja useimmilla ei yhtään, eli ei se kauhean yleistä ole.
Töitä ilmeisesti on riittänyt? :)
Jep, nyt kun teen monelle firmalle, on riittänyt paremmin kuin hyvin! Sanoisin, että tämä kolme työnantajaa on tosi hyvä määrä. Kun ekat puolisen vuotta tein vain yhdelle, väistämättömät kuivat kaudet olivat häiriöksi ja kuivattivat kassavirran välillä kokonaan. Kuvia kausia on vähän joka firmalla, koska tämä työ on vaihtelevaa ja kausiluonteista. Siksi on hyvä olla useammalla listalla, jos tahtoo tästä aivan täysipäiväisen ammatin. Jos tarjouksia joskus tulee liikaa, niistä voi poimia vain sopivan määrän. Itse meinaan aina rohmuta liikaa, mutta se nyt on oma henkilökohtainen ongelmani... :D
Siinä taisivat olla vastaukset. Kysele ihmeessä lisää, jos tulee kysymyksiä mieleen. Ja kerro, miten työnhaku etenee :)
Olisinkin kiinnostunut kuulemaan, millaista reittiä olet alalle päässyt - teet tekstityksiä ilmeisesti toiminimen kautta?
Jos tekisin töitä vain suomalaisille firmoille, se onnistuisi myös freelancer-verokortilla. Mutta nuo ulkomaalaiset ei paljoa sellaisista ymmärrä, joten toiminimi (joka siis tuo mukanaan Y-tunnuksen, eli olen virallisesti yhden naisen yritys ja saisin alaisiakin palkata, jos mieli tekis...) on ainoa vaihtoehto.
Minäpä jaan vähän tietoja, joita itse jouduin kaivamaan eri paikoista: Y-tunnusta ei tartte olla siinä vaiheessa, kun töitä etsii. Moni on sen hankkinut vasta, kun palkkaa ulkomailta alkaa virrata. Toisaalta tunnus ei maksa mitään eikä velvoita mihinkään, eli ihan hyvin sen voi kääntäjä vaikka varmuuden vuoksi anoa. Verotoimistossa asia hoituu. Samoin freelancer-kortin saa helposti verotoimistosta pyytämällä.
Jos tekee Y-tunnukselleen töitä alle kuudella tonnilla vuodessa, mitään toimenpiteitä ei vaadita. Eli veroa ei mene. Jos tulot ylittävät tuon rajan, on (1) ilmoittauduttava ennakkoverorekisteriin (jälleen verotoimiston yrityspuolen tädit ja sedät auttavat) ja (2) hankittava yrittäjän eläkevakuutus (itse marssin Fennian ovesta sisään ja ystävällinen yritysverotuksen poika auttoi kädestä pitäen). Ei muuta. Ei oo kovin vaikeaa.
On hyvä muistaa, että yrittäjä voi vähentää vähän kaikkea verotuksessa. Monenlaiset matkat ja toimistotarvikehankinnat tietokoneesta ja netistä nyt puhumattakaan menevät suoraan vähennyksiin. (Laitokselta sain vinkin, jota itse en olis tajunnut: jopa matkoja oman käännöskielen maihin voi kohtuullisissa määrin vähentää ihan vain sillä perusteella, että kääntäjän on pidettävä yllä tuntumaansa kieleen ja kulttuuriin. On se totta!) Jonkinlaista simppeliä kirjanpitoa yritysverotuksen piirissä oleva on velvollinen pitämään, mutta se nyt saa olla vaikka ruutupaperilla.
Mitenkäs noiden tarvittavien kontaktien luonti onnistui, otettiinko sut friikkulistoille hakemuksen/suhteiden/käännöskokeen kautta?
Suhteita minulla ei ollut minkäänlaisia, eli voin vakuuttaa, että sellaisia ei näihin hommiin pääsemiseksi vaadita. Elämme sellaista räjähdysaikaa dvd-levyjen julkaisun ja tv-kanavien lisääntymisen kanssa, että AV-kääntäjiä suorastaan revitään töihin. Itselläni ainoa etu opiskelutovereihin nähden oli kai M.A-tutkinto Briteistä. En tiedä, vaikuttiko se ekan työpaikan saantiin. Suomen tutkinnosta mulla oli silloin vasta kandi työn alla.
Opiskelet siis käännöstiedettä ja olet jo graduvaiheessa? Sanoisin, että saat ihan varmasti töitä, mikäli englanti on käännöskieltesi joukossa (99,9% töistä on enkusta). Tunnen monta neljännen vuoden opiskelijaa, jotka ovat tänä vuonna saaneet AV-töitä. Siis jo ennen gradun aloittamista.
Ja miten niitä saa? Hakemuksia vaan sisään. Suomesta on ehkä vaikeampi saada kuin ulkomailta. Moni pelkää ulkomaita ja uskoo tulevansa huijatuksi, mutta itse olen tehnyt usealle firmalle ilman yhtään negatiivista kokemusta. Päin vastoin: palkkaus ja edut ovat olleet parempia kuin Suomessa (tosin Suomessa en ole tehnyt suoraan kanaville. Silloin palkkaus olisi paljon parempi kuin käännösfirmoissa) ja homma on toiminut. Monikansallisilla firmoilla kun on suuret resurssit. Palkka on tullut moitteettomasti suomalaiselle tililleni kerran kuussa, ja itse olen sitten hoitanut verot ja maksut.
Suomessa toimivia firmoja ovat esim. Pre-Text ja Broadcast Text, ulkomaisia SDI Media, Vision Text, Softitler. En ole itse tehnyt kaikille (enkä sentään rupea työnantajiani suoraan nimeämään ;), mutta kaikki ovat tunnettuja nimiä. Siitä vaan hakukoneeseen nimiä sisään, tai kirjoita "subtitling company" tms. Niiden nettisivuilla voi täyttää hakemuksia. Jos he kiinnostuvat, saat tehtäväksesi koekäännöksen. Sitä ei pätevän kääntäjän ole yhtään vaikea läpäistä (kun muistelen sitä ekaani, jossa en tajunnut esim. tiivistämisestä tai rivijaosta mitään, niin huh... ja silti sain töitä. Kai ne näkivät, että osaan englantia ja osaan kääntää). Ja sitten saatkin jo ekat työt.
Omat kokemukseni ovat olleet yksinomaan hyviä, mutta varmaan huijausjuttujakin on olemassa. Sen voin ainakin sanoa, että pyydä selvitys palkkauksesta ennen kuin sitoudut mihinkään. Jos palkat liikkuvat alle 20 sentissä/tekstitysrivi tai alle 2 eurossa / videominuutti, ollaan alipalkatuilla vesillä ja kannattaa kieltäytyä, ellei epätoivoisesti tahdo edes jotain kokemusta. Kyllähän noita kauhutarinoitakin kuulee, mutta yleensä yhdellä ihmisellä on korkeintaan yksi ja useimmilla ei yhtään, eli ei se kauhean yleistä ole.
Töitä ilmeisesti on riittänyt? :)
Jep, nyt kun teen monelle firmalle, on riittänyt paremmin kuin hyvin! Sanoisin, että tämä kolme työnantajaa on tosi hyvä määrä. Kun ekat puolisen vuotta tein vain yhdelle, väistämättömät kuivat kaudet olivat häiriöksi ja kuivattivat kassavirran välillä kokonaan. Kuvia kausia on vähän joka firmalla, koska tämä työ on vaihtelevaa ja kausiluonteista. Siksi on hyvä olla useammalla listalla, jos tahtoo tästä aivan täysipäiväisen ammatin. Jos tarjouksia joskus tulee liikaa, niistä voi poimia vain sopivan määrän. Itse meinaan aina rohmuta liikaa, mutta se nyt on oma henkilökohtainen ongelmani... :D
Siinä taisivat olla vastaukset. Kysele ihmeessä lisää, jos tulee kysymyksiä mieleen. Ja kerro, miten työnhaku etenee :)
22. maaliskuuta 2007
Pureudumme kääntäjän työhön.
Kiire pakotti pitämään välipäivän kirjoittelusta. Aion kuitenkin pysyä ahkerana ja olla antamatta taukojen venyä pitkiksi. Olen myös ainakin väliaikaisesti parantanut tapani ja ollut ottamatta liikaa töitä. Tälle viikolle ei ihan oikeesti ole liikaa - palautuspäivät vain sattuivat kasaantumaan niin, että seurasi hektinen vuorokausi ja unetkin jäivät kuuteen tuntiin. Nyt on taas rauhallisempaa, ja tänä yönä aion nukkua hyvin.
TeeVee esitti minulle kommenttiboksissa kysymyksiä käännöstyöstäni. Vastaan niihin mielelläni. Ajatus on toki ollutkin, että blogissa sivutaan myös ammattiani, muttei ole vielä sattunut sellaista kirjoitushetkeä. Tässä se nyt tuli. Ja vastaukset ovat pitempiä kuin kukaan halusikaan ;)
- kuinka saat tietyt leffat käännettäviksi, voitko vapaasti valita, mitä leffoja käännät?
En tiedä, tahtoisinko edes valita itse. Ei taida olla olemassa AV-kääntäjää, joka saisi. (Jotkut harvat kirjojen veteraanikääntäjät sen sijaan saavat ehdotella teoksia kustantajille.) Saan työni silleen, että laatikkooni tipahtaa sähköposti, jossa kysytään, tahdonko ottaa tämmöisen ja tämmöisen projektin vastaan tällaisella aikataululla. Näitä posteja saan kolmelta eri firmalta. Lähettäjät ovat käännöskoordinaattoreita. Sovittelen työt aikatauluuni lähinnä ehtimisen mukaan. Jos sopivia töitä joskus on tarjolla ruuhkaksi asti, saatan hylätä jotain siksi, että se vaikuttaa tylsältä tai työläältä. (Esimerkiksi sairaalasarjat ja muut erikoisalan terminologiaa sisältävät jutut ovat huomattavasti työläämpiä, kun koko ajan pitää tarkistella termejä.) Tätäkin sattuu suht' harvoin.
Joskus tulee hyvää kamaa, joskus huonoa. Tavallaan tykkään juuri tästä arvaamattomuudesta. Tällä viikolla olen kääntänyt L-koodia ja Nip/Tuckia.
Selvennys: saan käännettäväkseni paitsi leffoja, myös tv-sarjojen jaksoja, leffojen dvd-ekstroja ynnä muuta sekalaista. En käännä leffoja teattereihin, vaan dvd:lle ja telkkariin. Jos leffa on jo käännetty teatteriin ja dvd:n julkaisija tahtoo käyttää samaa käännöstä, minä vain järkkäilen ja täydentelen valmiin käännöstiedoston dvd-tiedostoon sopivaksi. Nollasta käännetään useammin vanhoja klassikoita kuin uutuusleffoja.
- miten palkkaus määräytyy - tehtyjen tuntien mukaan, leffan pituuden mukaan vai normi urakkapalkka?
Tuntipalkkaa ei oikeastaan ole. Firmasta ja asiakkaasta riippuen palkkaus määräytyy joko videotiedoston minuuttimäärän tai käännettävän tiedoston tekstitysrivimäärän mukaan. Eli kyse on aina urakkapalkasta. Saatuani työn valmiiksi lasken tosin omaksi huvikseni itselleni tuntipalkan. Se vaihtelee valtavasti - suurimman ja pienimmän ylös kirjaamani palkan välillä on ollut 40 euron ero. (Palkka lähtee paristakympistä - hitaalla kääntäjällä vajaastakin - tunnissa. Itselläni normaali palkka on kolmenkympin hujakoilla, mutta helppo projekti voi tuoda yli viisikymppiä tunnissa. Vaikea työ voi jäädä pariinkymppin. Näille palkoille päästäkseen pitää tosin olla nopea. Minä olen sitä ihmistyyppiä, joka on tentissä aina valmis ensimmäisten joukossa. Konkreettinen esimerkki hahmottamista helpottamaan: yo-kirjoituksissa kirjoitin E:n kokeet kahdesta C-kielestä yhteensä alle kolmessa tunnissa. Olin niin hidas ja huolellinen kuin pystyin. Mä en vaan tajua, miten muilta menee niin kauan koetilanteissa. Tai monissa muissakaan tilanteissa. No, sivuraide ;)
- joudutko hakemaan tietoa muualta kuin samakirjoista (esim. jotain ammattisanastoa)
Käytän lähinnä elektronisia sanakirjoja (maksullisissa on oikein hyviäkin, esim. netMOT - tosin vain hyvän kielitaidon omaaville, koska se ei juuri tarjoa käyttöesimerkkejä). Paperisanakirjojen selailu on yksinkertaisesti liian hidasta. Käytän niitä vain, jos sähköisistä ei löydy (eli erittäin harvoin).
Sanakirjat eivät todellakaan ole kuin alku! Joka ikisessä toimeksiannossa on juttuja, jotka pitää tarkistaa netistä. Eri tieteenalojen ja harrastusten termejä, hallintoelinten ja järjestöjen nimiä, sotilasarvoja, kirjojen, elokuvien ja tv-ohjelmien nimiä... Erityisiä murheenkryynejä ovat (1) armeijaympäristöön sijoittuvat jutut, (2) sairaalasarjat, (3) tieteellä ja vempaimilla kikkailevat etsiväsarjat. Pahin ikinä on ollut Numb3rs. Yritä siinä humanistina Wikipediasta selvittää, mitä ne kaikki matemaattiset termit tarkoittavat - ja onko kyseisille teorioille ja sanoille kenties jo olemassa vakiintuneet suomenkieliset vastineet. Lisäksi hahmot puhuvat koko ajan enemmän kuin mitä ruudulle mahtuu.
Tarkistelua joutuu tekemään noin 95% enemmän kuin muinoin maallikkona tulin ajatelleksi.
Lisäksi jokainen nykykääntäjä tuntuu Googlaavan ilmauksia lainausmerkeissä yksinkertaisesti tarkistaakseen, miten vakiintuneita ne ovat kielessämme. Tällainen testailu tukee omaa kielikorvaa kivasti.
- saatko jotain työsuhde-etuja (ilmaisia leffoja)
Näen toki kaikki kääntämäni ohjelmat ja leffat ilmaiseksi. Muutenhan työ ei onnistuisi. Eivät ne kuitenkaan missään dvd-kotelossa tule, vaan lataan ne videotiedostoina koneelle. Niitä katsotaan laatikossa, jonka leveys on firmasta ja käännösohjelmasta riippuen kymmenestä sentistä kolmasosaan näyttöä. Kuvanlaatu heittelee myös. Eli ei tässä mitään leffateatterielämyksiä päästä kokemaan. Jos joku leffa oikeasti tekee vaikutuksen, minulle jää halu nähdä se kunnolla eikä vain pikku laatikosta.
- minkä leffan haluaisit suomentaa?
Tähän mulla ei ole vastausta. Pohjimmiltani teen tätä työtä itse kääntämisen vuoksi, en leffojen katselun. Harrastan leffoja kyllä vapaa-ajallanikin (duh), joten ne ovat mahtava bonus - mutta rakastan kääntämistä. Tiedän sopivani tähän työhön.
Voisiko tähän kuitenkin sanoa jotain? Minusta on kiva kääntää kaikkea, missä on kaunista kieltä. On kiva päästä olemaan dramaattinen ja runollinen tai jotenkin muuten irrottelemaan.
Kaikkea, mitä on kiva katsoa, ei välttämättä ole kiva kääntää. On esimerkiksi mukavampi kääntää juttuja, joissa puhutaan rauhallisesti, koska asioita ei joudu karsimaan tekstityksistä liikaa. Nykyään dialogissa on usein niin konekivääritahti, että ruutuun mahtuu vain puolet asiasta. Se on katsoessa hauskaa, mutta kääntäessä turhauttavaa. Siksi lempijuttuni ovat yleensä olleet vanhoja leffoja ja sarjoja. Vanhat Mission Impossiblet esimerkiksi olivat aivan hurmaavia - mutta en minä silti sitä boksia ostaisi. Kääntämisnautinto ja katselunautinto ovat todellakin kaksi eri asiaa.
TeeVee esitti minulle kommenttiboksissa kysymyksiä käännöstyöstäni. Vastaan niihin mielelläni. Ajatus on toki ollutkin, että blogissa sivutaan myös ammattiani, muttei ole vielä sattunut sellaista kirjoitushetkeä. Tässä se nyt tuli. Ja vastaukset ovat pitempiä kuin kukaan halusikaan ;)
- kuinka saat tietyt leffat käännettäviksi, voitko vapaasti valita, mitä leffoja käännät?
En tiedä, tahtoisinko edes valita itse. Ei taida olla olemassa AV-kääntäjää, joka saisi. (Jotkut harvat kirjojen veteraanikääntäjät sen sijaan saavat ehdotella teoksia kustantajille.) Saan työni silleen, että laatikkooni tipahtaa sähköposti, jossa kysytään, tahdonko ottaa tämmöisen ja tämmöisen projektin vastaan tällaisella aikataululla. Näitä posteja saan kolmelta eri firmalta. Lähettäjät ovat käännöskoordinaattoreita. Sovittelen työt aikatauluuni lähinnä ehtimisen mukaan. Jos sopivia töitä joskus on tarjolla ruuhkaksi asti, saatan hylätä jotain siksi, että se vaikuttaa tylsältä tai työläältä. (Esimerkiksi sairaalasarjat ja muut erikoisalan terminologiaa sisältävät jutut ovat huomattavasti työläämpiä, kun koko ajan pitää tarkistella termejä.) Tätäkin sattuu suht' harvoin.
Joskus tulee hyvää kamaa, joskus huonoa. Tavallaan tykkään juuri tästä arvaamattomuudesta. Tällä viikolla olen kääntänyt L-koodia ja Nip/Tuckia.
Selvennys: saan käännettäväkseni paitsi leffoja, myös tv-sarjojen jaksoja, leffojen dvd-ekstroja ynnä muuta sekalaista. En käännä leffoja teattereihin, vaan dvd:lle ja telkkariin. Jos leffa on jo käännetty teatteriin ja dvd:n julkaisija tahtoo käyttää samaa käännöstä, minä vain järkkäilen ja täydentelen valmiin käännöstiedoston dvd-tiedostoon sopivaksi. Nollasta käännetään useammin vanhoja klassikoita kuin uutuusleffoja.
- miten palkkaus määräytyy - tehtyjen tuntien mukaan, leffan pituuden mukaan vai normi urakkapalkka?
Tuntipalkkaa ei oikeastaan ole. Firmasta ja asiakkaasta riippuen palkkaus määräytyy joko videotiedoston minuuttimäärän tai käännettävän tiedoston tekstitysrivimäärän mukaan. Eli kyse on aina urakkapalkasta. Saatuani työn valmiiksi lasken tosin omaksi huvikseni itselleni tuntipalkan. Se vaihtelee valtavasti - suurimman ja pienimmän ylös kirjaamani palkan välillä on ollut 40 euron ero. (Palkka lähtee paristakympistä - hitaalla kääntäjällä vajaastakin - tunnissa. Itselläni normaali palkka on kolmenkympin hujakoilla, mutta helppo projekti voi tuoda yli viisikymppiä tunnissa. Vaikea työ voi jäädä pariinkymppin. Näille palkoille päästäkseen pitää tosin olla nopea. Minä olen sitä ihmistyyppiä, joka on tentissä aina valmis ensimmäisten joukossa. Konkreettinen esimerkki hahmottamista helpottamaan: yo-kirjoituksissa kirjoitin E:n kokeet kahdesta C-kielestä yhteensä alle kolmessa tunnissa. Olin niin hidas ja huolellinen kuin pystyin. Mä en vaan tajua, miten muilta menee niin kauan koetilanteissa. Tai monissa muissakaan tilanteissa. No, sivuraide ;)
- joudutko hakemaan tietoa muualta kuin samakirjoista (esim. jotain ammattisanastoa)
Käytän lähinnä elektronisia sanakirjoja (maksullisissa on oikein hyviäkin, esim. netMOT - tosin vain hyvän kielitaidon omaaville, koska se ei juuri tarjoa käyttöesimerkkejä). Paperisanakirjojen selailu on yksinkertaisesti liian hidasta. Käytän niitä vain, jos sähköisistä ei löydy (eli erittäin harvoin).
Sanakirjat eivät todellakaan ole kuin alku! Joka ikisessä toimeksiannossa on juttuja, jotka pitää tarkistaa netistä. Eri tieteenalojen ja harrastusten termejä, hallintoelinten ja järjestöjen nimiä, sotilasarvoja, kirjojen, elokuvien ja tv-ohjelmien nimiä... Erityisiä murheenkryynejä ovat (1) armeijaympäristöön sijoittuvat jutut, (2) sairaalasarjat, (3) tieteellä ja vempaimilla kikkailevat etsiväsarjat. Pahin ikinä on ollut Numb3rs. Yritä siinä humanistina Wikipediasta selvittää, mitä ne kaikki matemaattiset termit tarkoittavat - ja onko kyseisille teorioille ja sanoille kenties jo olemassa vakiintuneet suomenkieliset vastineet. Lisäksi hahmot puhuvat koko ajan enemmän kuin mitä ruudulle mahtuu.
Tarkistelua joutuu tekemään noin 95% enemmän kuin muinoin maallikkona tulin ajatelleksi.
Lisäksi jokainen nykykääntäjä tuntuu Googlaavan ilmauksia lainausmerkeissä yksinkertaisesti tarkistaakseen, miten vakiintuneita ne ovat kielessämme. Tällainen testailu tukee omaa kielikorvaa kivasti.
- saatko jotain työsuhde-etuja (ilmaisia leffoja)
Näen toki kaikki kääntämäni ohjelmat ja leffat ilmaiseksi. Muutenhan työ ei onnistuisi. Eivät ne kuitenkaan missään dvd-kotelossa tule, vaan lataan ne videotiedostoina koneelle. Niitä katsotaan laatikossa, jonka leveys on firmasta ja käännösohjelmasta riippuen kymmenestä sentistä kolmasosaan näyttöä. Kuvanlaatu heittelee myös. Eli ei tässä mitään leffateatterielämyksiä päästä kokemaan. Jos joku leffa oikeasti tekee vaikutuksen, minulle jää halu nähdä se kunnolla eikä vain pikku laatikosta.
- minkä leffan haluaisit suomentaa?
Tähän mulla ei ole vastausta. Pohjimmiltani teen tätä työtä itse kääntämisen vuoksi, en leffojen katselun. Harrastan leffoja kyllä vapaa-ajallanikin (duh), joten ne ovat mahtava bonus - mutta rakastan kääntämistä. Tiedän sopivani tähän työhön.
Voisiko tähän kuitenkin sanoa jotain? Minusta on kiva kääntää kaikkea, missä on kaunista kieltä. On kiva päästä olemaan dramaattinen ja runollinen tai jotenkin muuten irrottelemaan.
Kaikkea, mitä on kiva katsoa, ei välttämättä ole kiva kääntää. On esimerkiksi mukavampi kääntää juttuja, joissa puhutaan rauhallisesti, koska asioita ei joudu karsimaan tekstityksistä liikaa. Nykyään dialogissa on usein niin konekivääritahti, että ruutuun mahtuu vain puolet asiasta. Se on katsoessa hauskaa, mutta kääntäessä turhauttavaa. Siksi lempijuttuni ovat yleensä olleet vanhoja leffoja ja sarjoja. Vanhat Mission Impossiblet esimerkiksi olivat aivan hurmaavia - mutta en minä silti sitä boksia ostaisi. Kääntämisnautinto ja katselunautinto ovat todellakin kaksi eri asiaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Annat av-kääntäjän työstä aika myönteisen kuvan. Olen kuitenkin kuullut, että kääntäjistä olisi työmarkkinoilla ylitarjontaa ja että heille maksettaisiin naurettavan pieniä palkkoja, jopa 0,10-0,20 senttiä/rivi. En kyllä tiedä pitääkö tuo paikkansa.
Tiedätkö kenties sinä? (Onko alaa turha ryhtyä edes lukemaan?)
Mistähän olet moista kuullut? Puskaradiostako? Nuo luvut eivät pidä paikkaansa. Reilu 20 senttiä tekstitysriviltä on minusta ehdoton minimi, 10 senttiä kuulostaa aivan dystopistiselta. MINÄ tienaan Suomen oloihin nähden pientä palkkaa tekstittäjänä.
En tiedä, mistä suomalainen AV-kääntäjä voisi saada vielä matalampia palkkioita, esimerkiksi noin pieniä kuin mainitset. (Tietääkö joku?) Vastaus on varmaankin: jostain kansainvälisestä firmasta. Niistäkin kaikki omat palkkauskokemukseni ovat silti mainittuja lukuja suurempia, min. 20 snt. (Asia tietty riippuu myös valuuttakursseista. Jos dollari laskee vielä pitkään, ei hommia paljon kannata paiskia ulkomaille.)
Jos aiot tehdä töitä suomalaisille kanaville tai tekstitysfirmoille/ Suomessa toimiville kansainvälisille, tienaat vähintään sen verran ajastettua tekstitysriviä kohti kuin minä tekstissäni mainitsen, ja aivan ehdottomasti yli 20 snt myös ajastamatonta riviä kohti.
Lisäys: AV-kääntäjistä ei tällä hetkellä missään nimessä ole ylitarjontaa vaan pulaa. TV-kanavia perustetaan juuri nyt koko ajan lisää ja dvd-markkinat ovat valtavat. Tekstittäjiä yritämällä yritetään monta kertaa vuodessa rekrytoida lisää, myös yliopiston vielä valmistumattomien joukosta.
Jos kuitenkin vasta harkitset opintojen aloittamista, on vaikea ennustaa, mikä tilanne on valmistuessasi. Tätä buumia ei esimerkiksi ollut olemassa, kun minä aloitin opintoni. Se tuli täytenä (iloisena) yllätyksenä :)