Minulla on nyt virallinen Jesus Christ Superstar -suomennos.
Sain sen Näytelmäkulmalta akateemisiin tarkoituksiin. Olen asiasta tyytyväinen ja innoissani... Mutta. Mutta. On tosi ikävää, että käännös on melkoisen perushuono. Se on tietääkseni ainoa JCS:stä koskaan tehty, eikä se yhtään tee oikeutta alkuperäiselle tekstille.
Jos nyt saan sanoa, mielestäni omat sanoitukseni (Gethsemane, Heaven on Their Minds) ovat paremmat. Osaisin kääntää tämän teoksen paremmin kuin 70-luvun suomentaja, Esko Elstelä. Yksittäisiä hyviä ratkaisuja toki on, mutta Elstelä silppuaa rivejä mössöksi ja käyttää laiskoja -kaan/-kään-riimejä ynnä muita korvaani riipiviä ratkaisuja. Valitettavasti en voi tukea väitettäni konkreettisesti, koska teksti on minulla tutkimuskäytössä ja sen kaikenlainen kopiointi ja edelleen välittäminen on kielletty. Oletan kiellon hyvinkin koskevan kokonaisten kappaleiden toistamista blogissa :D
Olen tästä hieman harmissani. Tuntuu liiankin helpolta analysoida kappaleiksi käännös, joka on huono. Harkitsen Evitan tilaamista samaisesta lähteestä. Se on Mikko Koivusalon käännös, ja Mikko Koivusalo on nykypäivän musikaalisuomentajien kuningas. Olen ihaillut häntä jo vuosia. Parasta sitten Jukka Virtasen. (Töitä: HKT:n Grease & Hairspray, Lahden tuleva Cats ynnä paljon muita. En ole mistään suomennoksista niin nauttinut kuin Greasesta ja Hairspraysta. Ei sattunut korvaan melkein yhtään, vaikka osasin Greasen sanat ulkoa ja se on yleensä takuuvarma katastrofin resepti. Kuuntelin ja tiesin, etten pystyisi parempaan. Niin sen pitää olla!)
Toisaalta Evita ei missään määrin ole sydäntäni yhtä lähellä kuin JCS. Saattaapi olla, että otan ne työhöni rinnakkain. Tai katson, kummasta syntyy hedelmällisempää pohdintaa. No, joka tapauksessa taidan tahtoa myös Evitan vertailukohdaksi. Olis nuo kaksi melkoisen loogista yhdistääkin, koska Tim Ricen sanoituksia ovat kaikki tyynni.
Ensimmäinen graduseminaari on myös takana. Työhön näköjään ryhdytään rivakasti ja tiukalla aikataululla. Pääsin toivomaani ryhmään. Kaikki vaikuttaa hyvältä. Odotan oikeastaan aika innoissani työhön tarttumista. Siihen onneksi pääsee myös keskittymään rauhassa, koska tässä periodissa minulla ei ole muita kursseja.
7. syyskuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti