Kääntäjän on valvottava omia etujaan.

Kirjoitan asiasta, jota ajattelin jo viikkoja sitten.

Freelance-kääntäminen on urakkatyötä. Työnantajat yrittävät ostaa työn mahdollisimman halvalla. He eivät ole innokkaita maksamaan kiirelisiä tai muita kohtuullisia korvauksia. He kokeilevat kepillä jäätä: tekisikö joku kuitenkin normaalilla hinnalla, vaikka aikaraja onkin melkoisen tiukka?

Aloittelija ottaa yleensä sen, mitä tarjotaan. Ei juuri uskalla tinkiä. Tai tajua. Minä ainakaan en ensin edes kyseenalaistanut työnantajien tarjousten reiluutta. Vähitellen olen kuitenkin tajunnut, että jos jonkin työn aikataulu on liian tiukka, voin suoraan sanoa asian olevan niin ja vaatia kiirelisää. Kun viime aikoina olen tehnyt niin, olen joka kerta olen myös saanut joko parinkymmenen prosentin korotuksen palkkioon tai enemmän aikaa työn tekemiseen.

Käännöstoimistot ovat riippuvaisia kääntäjistä. Jos kääntäjät vaativat oikeuksiaan, toimistot kyllä maksavat sen, mitä pyydämme. Ainakaan AV-alalla ammattitaitoisista kääntäjistä ei ole ylitarjontaa, vaan pulaa. Kääntäjän ammattiin tahtoo kuulua elimellisenä osana syrjäänvetäytyvyys ja nöyryys - toisenlaiselle ihmiselle tällainen kulissien takainen työ voisi olla turhauttavaa - mutta ne eivät aina ole hyviä ominaisuuksia.

Ajattelin kirjoittaa tämän ylös muistutukseksi itselleni ja kenties toisillekin.