Kirjoitan latinan kieliopista! Taattu yleisömenestys!

Nyt on latinan koekin ohi.

Kurssi ei, koska vielä on kotikäännös. Sitä on aikaa tehdä toukokuun puoleenväliin asti. Käännöksen arvo on vissiin puolet arvosanasta, koe oli puolet.

Blogista on tullut tällainen "raportoin opinnoistani" -paketti. Tämä lienee ohimenevä vaihe.

Koe meni ihan kivasti, vaikka vedinkin taas kerran melkoista improvisaatiolinjaa. En saanut aikaiseksi kerrata paljon mitään. Junassa Kouvolasta Tampereelle luin yhden tunnin pätkän, mutta silloin tulin lähinnä kerranneeksi niin helppoja asioita, että olisin muutenkin osannut ne. Niitä oli kivempi selailla. Eilen illalla selasin sängyssä monisteita vartin verran, ja aamulla katsoin netistä, mikä olikaan appositio, mikä predikatiivi.

Näiden pohjalta odotin huonompaakin koemenestystä, mutta kyllä se suhteellisen hyvin meni. Opettaja oli keskittynyt nominativus cum infinitivo -rakenteeseen, jonka vaikeutta muisti tunneillakin moneen kertaan korostaa. Se oli onnekasta, koska minusta tuo juttu on aina ollut helppo.

Siinä pitää muistaa vain, että vaikka yleensä latinassa rakenne "joku sanoo jonkun tehneen jotain" ilmaistaan akkusatiivilla + infinitiivillä, rakenne "jonkun SANOTAAN tehneen jotain" ilmaistaankin nominatiivilla + infinitiivillä. Eli kun kertomisverbi on passiivissa, alkuperäinen tekijä onkin nominatiivissa eikä akkusatiivissa. Ei niin kovin vaikeaa, minusta. Ilmeisesti tämä kuitenkin perinteisesti on koettu jotenkin sekavaksi.

Toisaalta olin ihan pallo hukassa gerundien ja gerundiivien kanssa. En hahmota niiden eroa, en kirveelläkään. Olin kaiken lisäksi pois juuri sen tunnin, jolla asiaa olisi selitetty. Oli hieman noloa tehtävässä erotella muotoja aivan arvontatekniikalla. Että ei tästä koeosuudesta vissiin vitosta tullut. Saa nähdä, miten käännös menee. (Veikkaan, että hyvin.)

Aloin vielä miettiä, miksi tuo accusativus cum infinitivon erottaminen nominativus cum infinitivosta on helppoa. No siksi, että englannin pohjalta niihin saa selvän eron. Vastaavaa rakennetta voi käyttää englannissa vain, kun kyseessä on nominatiivitapaus: "she is said to have done". Jos pitäisi aloittaa "people say" tms, eli kertomisverbi aktiivissa, pitäisi jatkaa "that she has done", eikä tekemisverbi tosiaankaan olisi infinitiivissä. (Ts. ei voi sanoa "people say her to have done" tms.) En minä asiaa ole tämän kautta tietoisesti ajatellut, mutta ehkä se auttaa alitajuntaani tekemään erosta kristallinkirkkaan?