24. maaliskuuta 2010

Amazing Race todisti jälleen, että voittaa jos on kiltti eikä tappele.

Yritin eilen lähettää tämmöisen tekstin, mutta eihän se mihinkään lähtenyt, kun oli joku huono mokkulanetti.

Amazing Racen viimeksi Suomessa näytetty kausi loppui jo jokin aika sitten, mutta meikäläinen on vahvasti ajan hermolla ja kirjoittaa siitä nyt.

Rento hippipariskunta voitti. Ne ottivat rauhallisesti miltei koko kisan ajan eivätkä riidelleet edes silloin, kun lopussa alkoi stressata. Mutta voittivat. Jee, olen iloinen.


Amazing Race on siitä kiva ohjelma, että se palauttaa uskon ihmisluontoon. Kerta toisensa jälkeen saamme nähdä, että ylikilpailuhenkiset, aggressiiviset parit sabotoivat asenteellaan pelkästään itseään. Voittajaparit ovat aina olleet niitä, jotka luottavat toiseen yhtä lujasti kuin itseensä, pysyvät rauhallisina eivätkä tuhlaa aikaa kinasteluun ja toisen vähättelyyn. Riitely tuhlaa käsittämättömän paljon tehokasta peliaikaa. Ne yli-itsevarmat päällepäsmärit, jotka eivät kuuntele joukkuetoverinsa mielipiteitä, sahaavat lähes poikkeuksetta omaa oksaansa, vaikka luulevat olevansa erinomaisia valioyksilöitä. Sivusta sen näkee naurettavan selkeästi. Tämä opettaa meile elämästä hienon läksyn.

Toisaalta, jos mietitään tosi-TV:tä yleensä, Survivor onkin sitten aivan toinen juttu ja kääntää Amazing Racen läksyn pitkälti päälaelleen. Että se siitä sitten.

Enkä toki ole naiivi. Tiedän, että materiaalia leikkaamalla voidaan luoda mielikuvia. Amazing Race ei kuitenkaan ole Survivor myöskään tässä mielessä. Survivorissa kilpailijoiden monien päivien mittaisesta joutoajasta leirissä voidaan jaksossa näyttää mitä tahansa hetkiä. Tehtävät toki näytetään aina, mutta niiden aikana ei yleensä puhuta. Myös Amazing Racessa tehtävät näytetään aina, mutta niiden aikana joukkuetoverit ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Tehtävien välistä aikaa näytetään Survivoria vähemmän, ja varsinaista lepoaikaa etappien välissä ei näytetä ollenkaan. Toisin sanoen Amazing Racen leikkaajilla ei nähdäkseni ole yhtä paljon vaikutusvaltaa siihen, millaisia mielikuvia joukkueista luodaan. Jos joukkueen jäsenet pääsääntöisesti tukevat toisiaan kilpailutilanteissa ja puhuvat äkkipikaisesti suhteellisen harvoin, on vaikea luoda mielikuvaa jatkuvasta riitelystä. Jne.

Kaiken tämän vuoksi mää tykkään Amazing Racesta paljon enemmän. Siis siksi kun sen viesti on ihan oikeesti ilahduttava ja positiivinen. Ja samalla näkee monia maita erittäin pintapuolisesti.


P.S. Toinen suosikkiparini olivat ne gootit, joilla myös oli erittäin vakaa, hyvä, keskinäiselle kunnioitukselle perustuva suhde. Jos taas voiton olisi vienyt se kauhea neljänneksi tullut pariskunta, jossa nainen sätti ja pomotteli miestään ja riiteli yksinään ja ihmetteli sitten, miksi ME aina riidellään, olisin nielaissut kaukosäätimen ja ehkä lakannut katsomasta koko ohjelmaa.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minäkin pidin niistä gooteista ;O) Mutta paras pari voitti, ehdottomasti. Tuolla asenteella kelpaakin voittaa, tässä ohjelmassa paha yleensä todellakin saa palkkansa, kuten totesit toisin kuin Selviytyjissä. Nimittäin VIHAAN sitä hemmetin Kennyä vai mikä lie pelinörtti, avokkini ei suostu katsomaan Survivoria ennenkuin se ääliö tippuu ;O)

Anne kirjoitti...

Joo, sanopa muuta: koko Survivor on tällä kaudella ihan kamala! Aluksi olin ihan riemuissani, kun mukana oli poikkeuksellisen paljon kivan, fiksun, jopa suht' rehdin oloisia tyyppejä. Sitten nämä narisevat selkäänpuukottajat ovat yksi kerrallaan pudottaneet kaikki kivat pelistä. Ainoa toivoni on nyt, että se Bob voittaa. Se todella ansaitsisi sen, ihme nikkaroija ja pellepeloton! Tai saisi se Matty kanssa voittaa. Se on tosi hyvä fyysisesti ja ilmeisesti myös reilu (vaikkakaan ei älyllä pilattu :P). Sillä on vain käynyt huono säkä porukoiden suhteen.

Mä tykkään selkäänpuukottajista vain, jos ne ovat TODELLA pirullisen nerokkaita ja karismaattisia ja viihdyttäviä. Siitä ikimuistoisesta Robista tykkään. Näitä petollisia valittajia en voi sietää. Brrh.

Miia kirjoitti...

Hih, kerronko teille kuka sen voittaa? ;)

Täällä nimittäin toi kausi näytettiin jo tässä taannoin. Itsehän en sitä katsele, mutta avokki seuraa tiiviisti ja sitä kautta sitten mäkin oon pysynyt tahtomattani kärryillä.

Anne kirjoitti...

Noo... jos viitsisit olla kertomatta, jooko? :D

On kyllä ollut niin kamalaa, että on käynyt mielessä katsoa netistä, onko voittaja kukaan kiva = kidutanko itseäni turhaan. Sitä odotellessa. :)

Miia kirjoitti...

Joskus itsensä kiduttaminen kannattaa...

Muuten muikenen kuin vaari :)

Anne kirjoitti...

Ohoo, juuri sopivan lohdullinen kommentti. Nyt haluan katsoa.

Tai jos tuo oli jotain sadistista turhan toivon antamista, karma kostaa sulle... :P

Miia kirjoitti...

No pianhan se sitten nähdään, oonko sadisti vai nöy. Sitä odotellessa! :D

Sophia kirjoitti...

Olen jo miettinyt sun American idol -suosikkeja. ;) Veikkaan, että osaat arvata mun suosikin aikaisempien perusteella.