12. helmikuuta 2009

Tavaraonnea :)

Olen kahvilassa kannettavan tietokoneen kanssa. Minulla on pari tuntia tapettavana ennen kuin menen Marjukan ja Riston kanssa Finnkinon superpäivään katsomaan Valkyrien (heidän valintansa, lähinnä, kai mäkin sen jossain vaiheessa olisin kuitenkin halunnut nähdä).

Minulla on uusi, hieno kannettava tietokone, josta olen naurettavan iloinen. Se on Asus Lamborghini VX3, tällainen. Se on kirkkaankeltainen ja sanoo "vroom, vroom" kun sen käynnistää sen sijaan, että kilkuttelisi normaalin käynnistyskilkutuksen. Siinä on nahkainen kojelauta ja keltaisessa kannessa Lamborghinin logo. Konetta markkinoidaan mm. sloganeilla "Suurten tunteiden ylellisyyttä." "Ei kompromisseja tyyliseikoissa, ei keskinkertaisuutta suorituskyvyssä." "Kaunis kone kauniille ihmisille."

Ihan totta. Hehehe.


Päädyin tällaiseen hulluun koneeseen, koska tekstitysohjelmia varten koneelta vaaditaan aika paljon tehoja (eikä integroitu näytönohjain käy, mikä tarkoittaa lähes automaattisesti high end -kannettavaa), ja minulle tuli pakkomielle 12 tuuman koneesta (en JAKSA enää selkä vääränä raahata 15-tuumaista), ja rupesin selvittämään, onko tarpeeksi tehokasta niin pientä edes olemassa, ja tämä oli käytännössä ainoa vaihtoehto. (Yksi toinen olisi ehkä ollut, mutta se oli paljon heikompi. Ja mullehan ei siis riitä keskinkertaisuus suorituskyvyssä :D)

Samalla kun tiedostan, että kone on ihan hullu, nautin mielettömästi siitä ajatuksesta, että minulla on kalliimpi ja hienompi kannettava kuin monella liikemiehellä. Silloin tällöin huomaan, että siihen luodaan kateellisia katseita.

Itse asiassa sain tämän halvalla. Seurailin tilannetta muutaman kuukauden, ja hinta pyöri systemaattisesti noin 2 500 eurossa. Vuodenvaihteessa tuli markkinoille uusi versio tästä samasta mallista, sen hinnaksi tuli 2 500, ja sain tämän vanhan version 1 800 eurolla. Kyseessä oli siis täsmälleen sama tuote, VX3 - vertailin ominaisuuslistoja suurennuslasilla, mutta ainoa bongaamani ero oli akunkeston piteneminen tunnilla! Tämähän ei voi olla totuus?! Ei kai kukaan maksa kuuttasataa kunkestosta? Varmaan myös jotain komponentteja oli uusittu ilman että numerot muuttuivat? Vaikutti kuitenkin siltä, että sain about saman tuotteen tosi hyvässä saumassa 600€ halvemmalla. Siirtymäkausi kesti vain muutaman viikon. Nyt näitä vanhoja ei enää ole.

Ihan hyvät verovähennykset tästä silti tulee.

Lopuksi kielinurkkaus: On pakko huomauttaa, että "Lamborghini" äännetään "lam-bor-gi-ni": "gi" niin kuin "giljotiini", ei niin kuin englannin "gin". 99% suomalaisista rupeaa hienostelemaan liikaa, mutta italian kirjoitusasussa on G:n ja I:n välissä H täsmälleen sataprosenttisesti siksi, että G ääntyisi kovana. (Sama pätee sanaan "bruschetta", joka siis on "brusketta" eikä "brushetta".)

4 kommenttia:

Ilona kirjoitti...

Vau. Aikas hieno. Muhun teki vaikutuksen etenkin tuo "vroom"-käynnistysääni ja hieno väri! Mä oon niitä naisia, jotka kiinnittää esim. autoissa ja kännyköissä ekaks huomiota väriin ja muotoiluun, kaikki tekniset seikat on sitten toisarvoisia :D Asia saattaisi kyllä olla toisin, jos mulla ois ajokortti...

Sophia kirjoitti...

Tämä on kyllä ihan sallittu materialistinen onnenaihe! :) Muakin viehätti tuo käynnistysääni ja toisaalta se, että bisnesmiehet katselevat konetta kateellisena... Mistähän luonteenpiirteistä nämä kertovat. :D

Kielinurkkaus on hyvä juttu. Kukahan onneton on aikoinaan aloittanut kaikki italian virheelliset suomiääntämiset "siankarlosta kukkiin"... :/

Miira kirjoitti...

Olen haaveillut jostain noin upeasta läppäristä, mutta haaveeksi jää, kun en elun perinkään tarvitse läppäriä. Käynnistysäänestä en tiennytkään, lisää pisteitä roimasti!

Ja juuh, italiaa en osaa, mutta juuri tuon h-kirjaimen vaikutuksen tiedän.. ja kieltäydyn ääntämästä väärin, vaikka ympärillä kymmenen ihmistä tekisi niin.

Anne kirjoitti...

Olenpa ollut huono kommentteihin vastaaja.

Vroom-käynnistysääni vaikuttaa suositulta. Itsekin olen oikeastaan kiintynyt siihen - se on paljon vähemmän ärsyttävä kuin Asuksen normaalit pimputukset, joita ei ymmärtääkseni saa MISTÄÄN edes pois päältä.

Itse kiinnitän tietokoneissa ensiksi huomiota teknisiin seikkoihin, koska niistä jopa tiedän jotain. (Autot sitten asia erikseen :D Mulla on ajokortti, mutta silti aivan sama millä ajan, enkä edes haluaisi omistaa minkäänlaista autoa. )Ei tämä pieni, pirteä keltaisuus silti mikään hullumpi juttu ole!

---
En tosiaan tiedä, mistä kertoo se, että tulee onnelliseksi bisnesmiesten kateellisista katseista. Olen kyllä muutenkin huomannut, että olisin pelottavan luonteva rikas ihminen. Olen muutamassa vuodessa tottunut asioimaan pankeissa ja vakuutusyhtiöissä bisnespuolella ja käymään kalliilla kosmetologilla. Suorastaan kauhistun, kun joudun tavallisen rahvaan sekaan. (En siis ole rikas, tienaan ehkä vähän yli keskipalkan - mutta ero opiskelijan ansiotasoon on huimaava :D)

---

Ja italian ääntäminen... niin. Se on toisaalta varmasti haasteellista, jos ei tiedä noita gi-ge/ghi-ghe & ga-go-gu/gia-gio-giu - juttuja. Milloin pehmeä, milloin kova. Menihän siinä ihan kielenopiskelun aluksi tovi, ennen kuin ne menivät selkäytimeen. Englannin pohjalta ääntämällä voi helpostikin päätyä "lamportsiini"-tyyppisiin ratkaisuihin. Mutta totta kai se ottaa korvaan, kun osaa kieltä.

En toisaalta edes tiedä, mitä kaikkea itse äännän väärin vaikkapa japanilaisissa tuotemerkeissä.

Hyvä silti, että edes jotkut osaa ääntää oikein :)