31. tammikuuta 2009

Siistimpää, joskaan ei siistiä

Äiti ja isä ovat kylässä. Tulivat eilen, piti viipyä sunnuntaihin, mutta lähtevätkin jo tänään, koska äiti on kaatunut suksilla ja katkaissut kätensä eikä tunne oloaan kovin mukavaksi.

Minulla oli vierailussa paras tekosyy aikoihin siivota asuntoni. Sainkin aikaan suhteellisen paljon, mutta tavoitteet olivat kyllä korkeammalla. Täällä on ollut aivan järkyttävän sotkuista marras-joulukuusta asti.

Vaikken saanutkaan ihan kaikkea vielä kuntoon, astmariskini pienentyi merkittävästi, kun imuroin ensi kertaa moneen kuukauteen. Sohvallakin mahtuu taas istumaan enemmän kuin yksi henkilö eikä asunnon päästä päähän käveleminen ole temppurata, jossa pitää astua varovasti erilaisten esteiden yli. Ajattelin pitää kiinni näistä perusvaatimuksista jatkossakin. Lattia saisi olla käveltävässä kunnossa, voisin imuroida edes pari kertaa kuukaudessa ja sohvakin on mukavampi istuimena kuin tavaravarastona.

Jotenkin nurinkurista on silti, että tuntikausien siivoamisella sain asuntoni siihen pisteeseen, josta erinäiset siistit ystäväni aloittaisivat siivoamisen.

Ei kommentteja: