16. toukokuuta 2008

Oi voi.

Niinhän se Suomi sitten hävisi. Nyt vain rukoillaan, että Kanadakin häviää.

Pisti äsken silmään: myös ohjaajan ja kuvaajien mielestä Teemu on ilmeisen fotogeeninen. Häneen zoomattiin loppuseremonioissa noin 50% ajasta, muihin yhteensä se toinen 50%. Vai kuvittelinko?
Kirjoitti klo
Aihepiirit:

2 kommenttia:

Minni Kuisma kirjoitti...

Onneksi tänä vuonna oli vuosi, että Suomi kerrankin voitti Ruotsin tärkeässä ottelussa. Semmoistahan harvoin tapahtuu, mutta tänä vuonna niin onneksi kävi ja Suomi sai pronssia.

Ja onhan Suomi-Ruotsi-ottelut aina kutkuttavan jännittäviä eli hyvää urheiluviihdettä. Varsinkin, kun joutuu koko ajan "pelkäämään", että Suomi menettää saavuttamansa johtoaseman johonkin typerään virheeseen.

Sitä paitsi Suomi on mielestäni jääkiekossa usein se maa, jolla ei tuuria sitten ole yhtään, muut kyllä saa onnenkantamoisia maaliin, mutta ei Suomi vaan.. Poikkeuksen tosin näissä kisoissa teki se Suomen sivuverkkomaali.

21. toukokuuta 2008 klo 21.40
Anne kirjoitti...

Joo, tuli tosiaan hyvä mieli, kun Suomi sen Ruotsin hakkasi. (Toisaalta murskavoitosta jäi jo semmoinen fiilis, että Ruotsilla ei VOINUT olla ihan ykkösjoukkue kentällä tänä vuonna...)

Siis, jännittäviähän Suomi-Ruotsi-ottelut toki on. Minulle ainakin ihan liian jännittäviä. Siksi en niitä toivo. Nytkin avasin telkkarin vasta, kun peliä oli jo kulunut hetki. Olisin sulkenut sen heti, jos Ruotsi olisi johtanut. Mutta tuo oli siitä harvinainen Ruotsi-matsi, ettei tosiaan tarvinnut syödä edes kynsiä.:D

Niin, ainakaan tässä turnauksessa Suomella ei ollut juuri tuuria. Tässä tapauksessa se kyllä tuntui johtuvan siitäkin, ettei rohkeita maalintekoyrityksiä OLLUT (Pihlströmin sankariteot loistavana poikkeuksena)! Suomen maalintekotaidot olivat jotenkin ihan jäässä.

28. toukokuuta 2008 klo 15.54

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)