Päivä 4, Hannover - Pariisi

Kirjoitettu lauantaina 07.07.2007 (yritän saada nämä ajan tasalle lähipäivinä):

Päivä on jälleen ollut pitkä. Aloitin Saksasta, päädyin Pariisiin. Heräsin aamuviideltä Hannoverissa. Maija-Leena saattoi minut lentokenttäjunaan. Näemme uudelleen ehkä jo ensi kuussa, kun M-L tulee vierailemaan Suomessa oleskelevan siskonsa luona (sen siskon, jota en vierailulla tavannut).

Saksan joukkoliikenne on tehokkaasti järjestettyä ja halpaa. Kuukausikorteilla saa hiljaisina aikoina matkustaa kaksi yhden hinnalla, kertaliput ovat huimaa reilun euron luokkaa. Matka lentokentälle maksoi alle kolme euroa, mikä on ehdoton ennätys.

Saksasta jäi hyvä mielikuva. Ihmiset ovat ystävällisiä ja ottavat saksaa huonostikin puhuvan ystävällisesti vastaan. Väki eroaa suomalaisesta siinä, että ihmiset ovat rohkeampia: tekevät omaa juttuaan miettimättä koko ajan, mitä ympärillä olijat ajattelevat. Se tuntuu hienolta, yritän ottaa oppia. Vastaantulijoita katsotaan silmiin ja jopa tervehditään. Yhteenvetoni kuulostaa stereotyyppiseltä: Saksa ei ole kaunein näkemäni maa (vaikka hienoa arkkitehtuuria ja goottikirkkoja oli), mutta se on toimiva, kohtuuhintainen ja helposti lähestyttävä. Pohjoismaalainen ei joutunut kokemaan kulttuurishokkeja tai turhautumaan tehottomuudesta.

Saavuin Pariisiin klo 09.10. Ero tuntui heti. Orlyn lentokenttä ei ollut niitä selkeimmin järjestettyjä: matkustajalauma oli eksyä puolimatkassa matkatavarahihnoille. Niin ei ole ennen käynyt. Orly oli kuitenkin siisti ja ruokakojujen tarjonta houkuttelevaa. Onnistuin myös löytämään RER-junan Pariisiin ja ostamaan masiinasta viiden päivän matkailijalipun. Marjukka tapasi minut Antonyn pysäkillä, oli myöhästynyt junasta eikä ihan ehtinyt kentälle asti vastaan.

Kieliasetelma päässäni on kaksijakoinen. Ranskankielisten kylttien ja ohjeiden seuraaminen tuntuu saksan jälkeen helpolta. Osaan päätellä sanat englannin, italian ja latinan pohjalta. Ei tarvitse juuri miettiä, jouduinpa lukemaan mitä vain. Ihmisten kanssa kommunikoiminen oli kuitenkin Saksassa tuhat kertaa helpompaa. Kaupassa asioiminen sujui helposti, pystyin seuraamaan keskustelujakin. Täällä pelkän tuotteen ostaminen ja maksaminen on vaikeaa. Jo yksin numerot ovat niin hullut! Ja ihmiset mumisevat sanansa yhteen niin, etten tajua mitään siitä, mikä kirjoitettuna olisi helppoa.

Tästä tuli vähän tällainen välipäivä. Olin väsynyt aamuherätyksen jälkeen, Marjukalla oli töitä kahdesta kymmeneen. Jäin kämpille lepäämään siskon lähtiessä töihin. Neljän maissa suuntasin bussilla läheiseen Val d'Europen ostoskeskukseen. En jaksanut lähteä Pariisiin asti, 45 minuutin junamatka. Palloilin alennusmyyntien valtavassa väentungoksessa ja ostinkin pari vaatetta. Ranskassa on ainakin tällä hetkellä ehdottomasti halvempaa kuin Saksassa! Alennukset tosi hyviä. Ostokseni maksoivat reilusti alle kympin kipale. Tungos oli kuitenkin suunnattoman ahdistavaa (kuka käski lähteä lauantaina ostoskeskukseen?), joten palasin junalla Disneylandiin

- niin, olenko sanonut, että Marjukka on Pariisissa, koska on Disneyllä kesätöissä? -

ja käytin pari tuntia McDonald'sin langatonta nettiä. Se on ilmainen ja ainoa laatuaan näillä main. Tuli olosuhteiden pakosta syötyä ensimmäinen McDonald's-ateriani vuosiin. Eipä ollut hääppöinen tuo Big Mac. Hesen kerros on sata kertaa parempi. Mutta Ranska tuntuu halvalta - oletan, että ruoassa oli jonkinlainen Disneyland-lisä, ja silti ateria oli alle 6€. Myös ruokakaupassa oli halpaa kuin Italiassa konsanaan.

Lopuksi palloilin tunnin verran Disney Villagen kaupoissa. En ostanut mitään. (Village on Disneylandin ilmainen osa, sisäänpääsystä huvipuistoon en ole ajatellut maksaa viittäkymppiä.) Lopulta Marjukka tuli töistä. Odotimme bussia ja söimme Ben & Jerry's -jätskiä. Sitten kämpille nukkumaan. Majoitukseni on huonontunut: ilmapatja lattialla.