Ai niin, en ole vielä kertonut matkasuunnitelmistani!

Jossain tässä kaiken sähellyksen keskellä onnistuin varaamaan kesämatkani. Olen siitä oikein innoissani. Kaipuu ulkomaille on koko ajan kova, mieluiten joksikin aikaa asumaan, mutta tämä välttänee ensi hätään.

Olen menossa Saksaan, Ranskaan ja Britanniaan. Keskiviikko 04.07 Tampere-Bremen, lauantai 07.04. Hannover-Pariisi, torstai 12.04. Pariisi-Lontoo, tiistai 17.04. Lontoo-Tampere. Saksaan menen Italian ystäväni Maija-Leenan luo (jonka kotikaupunkiin Bremeniin Ryanair sattuu nimenomaan Tampereelta lentämään, ja naurettavan halvalla!). Sieltä jatkamme yhdessä Maija-Leenan opiskelukaupunkiin Hannoveriin, mistä matkustan vielä määrittelemättömällä kulkuvälineellä (bussi vissiin halvin, mutta vie koko päivän) Pariisiin. Pariisin Eurodisneyssä on töissä Marjukka-sisko, jonka luo toivottavasti mahtuu yöksi ja joka ei toivottavasti ole koko vierailuaikaani töissä. Lopuksi Pariisista Eurostarilla Lontooseen, jossa on kenties mahdollista tavata parikin ihmistä (esim. Ines, jos hän pääsee tulemaan Glasgowsta), mutta olen onnellinen yksinänikin. Sitten lento suoraan Stansted-Tampere. On se kätevää asua Ryanairin asemakaupungissa :)

Matkaan menee kaksi viikkoa. Olisi mennyt vähemmän, mutta ahnehdin itselleni aivan ylimääräisenä noinkin pitkän Lontoon vierailun (no, oli sinne joka tapauksessa Inestä tarkoitus mennä tapaamaan ennen syksyä). Päätin oikeasti hyödyntää sitä tosiasiaa, että voin tehdä töitä missä vain. On vaikea sanoa, vaivaako minua tuossa vaiheessa jo matkauupumus ja tahtoisin vain kotiin. Pidän kuitenkin todennäköisempänä, että nautin olostani musikaalien luvatussa maassa niin, etten tahtoisi pois ollenkaan. Ehdin katsoa aika monta esitystä :))) Ja kierrellä yksin kaupungilla. Molemmista nautin mielettömästi. Oikeastaan vierailun pituus johtuu juuri siitä, että halusin varmistaa itselleni omaa aikaa siltä varalta, että Ines tulee viikonlopuksi. Erakko mikä erakko.

Odotan matkaani innolla. Muitakin on tulossa: ensinnäkin toinen Lontoon vierailu uudeksivuodeksi. Siitä olen maininnut montakin kertaa. Ja sitten pitäisi tulevan akateemisen vuoden kuluessa lähteä Meksikoon Skotlannin huoneystäväni Daisyn luo. Hän muuttaa sinne syksyllä. Niitä matkoja katselin tänään ensimmäistä kertaa. Huomattavasti kalliimmaksihan se tulee, mutta alle tuhannen euron näyttäisi silti jäävän. Itse asiassa minusta tuntuu siltä, että lennän New Yorkin kautta niin, että pysähdyn sinne katselemaan ympärilleni meno- tai paluumatkalla. Sellaiset lennot eivät tulleet juurikaan kalliimmiksi (majoitus toki tulee lisäkustannuksena), ja minua on viime aikoina himottanut New York. Toinen musikaalin luvatuista maista. Duh.

Ei kai mistään huomaa, etten malttaisi pysyä Suomessa? ;)

Normaaliin matkustajaan minussa on silti se ero, että inhoan turistimatkailua. Tahtoisin aina joko käydä paikassa oikeasti asuvan tuttavan luona tai mennä pitemmäksi aikaa, itse asumaan. Lontoo on ollut poikkeus, koska pidän siitä niin. Samoin New York tulee olemaan. (Mutta ne ovat englanninkielisissä maissa, joten en miellä niitä niin ulkomaankohteiksi. Tuntuu kuin vaikka Rovaniemelle tai johonkin muuhun etäiseen ja vieraaseen Suomen kaupunkiin lähtisi, ei sen oudommalta. Tai no, Lontoo nykyään tietysti jo tutummalta!)

Ensi vuonna nämä saavat riittää ensiavuksi, koska aikani kuluu väistämättä tiiviisti Suomessa, gradun parissa. Sen jälkeen - saa nähdä.