Olen viime aikoina kamppaillut harvinaisen pahan työahdistuksen kanssa. Se johtuu minulla aina paradoksaalisesti siitä, että töitä on liian vähän.
Tilanne: töitä on vähän --> pitäisi tehdä ne vähät ahkerasti pois nyt kun muitakaan ei ole, jotta voi nykyisten töiden dedisten alla tehdä jo muita töitä, jotta koko kuukauden tulotaso ei vääristy.
Todellisuus: onnistun tekemään ehkä tunnin päivässä kun aikaa on muka niin runsaasti; syyttelen itseäni joka ilta siitä, etten tehnyt enempää ja vannon huomenna parantavani tapani.
Lopputulos: ärtymys + ahdistus tavoitteiden ja todellisuuden epätasapainosta, sekä huoli tulotason vääristymisestä.
Tämmöistä oli koko syyskuun alku. Tosi ärsyttävä tilanne, joka pitemmän päälle vie jo yöunetkin, koska juuri iltaisin alkaa syytellä itseään siitä että tänäänkin lankesi samaan ansaan.
Lopulta otin itseäni niskasta kiinni. Laskin itselleni aina yhtä avuliaan Excelin avulla taulukon, jossa lähtökohtana on kuukauden tavoitepalkka jaettuna viikkoa kohti. Kasasin taulukkoon töitä niin kauan, että viikon tavoitepalkka tuli täyteen. Ihan sama, vaikka töiden todellinen palautus olisi vasta kuun lopussa tai ensi kuussa tai ensi vuonna. Jotain pitää tehdä tällä viikolla tavoitepalkan täyteen saamiseksi, ja saatavilla olevat työt tehdään tällä viikolla. Sittenhän loppukuu vapautuu tulevia töitä varten, ja ehdin tehdä nekin hyvissä ajoin! Viikon työnteko lopetetaan luvan kanssa joko kun lista on tyhjä tai (ainakin väliaikaisesti) kun töissä ei voi edetä, koska materiaaleja puuttuu vielä.
Olen toteuttanut tätä onnellisena nyt toista viikkoa. Kylläpä onkin mieli keventynyt. Tänä maanantai-iltapäivänä laiskottelen luvan kanssa, koska luvatut raportit ovat myöhässä. Olen tehnyt työni siihen pisteeseen, etten oikeasti VOI tehdä enempää! Tuntuu uskomattoman hyvältä eikä ihme kyllä yhtään huolestuttavalta. Työt kun ovat niin hyvässä mallissa, ettei viivästys aiheuta kiirettä tai töiden päälle kaatumista.
Työnantajatkin tykkäävät, kun työt eivät palaudu viittä minuuttia ennen dedistä vaan viikkoja etukäteen. Kaiken hyvän lisäksi taulukko kertoo, milloin oikeasti ON tehnyt tarpeeksi ja voi hyvällä omallatunnolla lopettaa. Kun pitää kaikesta kirjaa, onkin usein tehnyt enemmän kuin näppituntumalla olisi uskonut.
Suosittelen ahkeruutta ja hyvää työmoraalia kaikille. Se on oiva lääke laiskuuden aiheuttamia huonon omantunnon sydämentykytyksiä vastaan. Tiedän tämän vanhastaan, mutta miten se voikin olla niin vaikea käytännössä muistaa?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Meillä palkkaorjilla on NIIIN paljon helpompaa.. Työnantaja sanoo, että kello sejase tulet paikalle ja aikaisintaan kello sejase lähdet, ja siinä välissä voisit vähän duunata ;D
(joskin jotenkin kummasti sitä onnistuu usein kasaamaan ihan omin pikku kätösin itselleen semmoisia työvuoria, että ylityöt on pakollisia - kummallista on se!)
Joo, ei tämä kyseinen "pakko tehdä itse aikataulut ja omata parempi itsekuri kuin minulla on"-aspekti kuulu suosikkeihini freelancerin työssä.
Ilman freelancerin työtä en kuitenkaan parhaillaan olisi viettämässä (työ)viikkoa vanhempien mökillä. Enkä varsinkaan olisi lähdössä viiden viikon megalomaaniselle matkalle. Tämä vapaus on ainakin minun silmissäni niin ihanaa, että sivussa pakkopullana tuleva vastuu on häviävän pieni ikävä sivuvaikutus.
Työnantaja antaa kivat kätevät valmiit työajat, joo, mutta sitten se myös edellyttää että töistä niinku oltaisiin pois vain sen verran kuin lomia riittää. Pah pah. :D
Ja kaunokirjallisuuden kääntäjillä taas melkeinpä mahdotonta. Mitäs teet, kun asetat hyvin vaatimattomasti tavoitteeksi tonnin kuukausitulot, mutta inhimillisyyden rajoissa ei vain ole mahdollista tehdä niin paljoa töitä viikossa, että tavoite täyttyisi :(
Huh, kamalaa :( Alun perin haaveilin kaunokirjallisuuden kääntämisestä, mutta juuri tämän vuoksi en ainakaan vielä ole lähtenyt yrittämään alalle.
Näin AV-kääntäjänä kuukausitavoitteeni on yli kolminkertainen!
Moi Anne. Olen ajoittain lueskellut tätä blogiasi. Olen itsekin av-kääntäjä. On ollut todella pelottavan hiljainen syyskuu. Aivan yllättäen työt ovat loppuneet melkein kuin seinään - nytkö iski lama? Minun on pakko mennä syksyn mittaan opettamaan, koska en kestä tätä epävarmuutta - nyt joutuu elämään säästöillä. Onneksi tuli ihan yllättäen osa-aikainen opetustyö läheisestä oppilaitoksesta.
Minulla ei kirjoituksessasi mainitsemiasi pidemmällä deadlinella olevia töitä ole ikinä ollut, deadline on aina ollut seuraava päivä tai hyvällä säkällä maksimissaan viikon päästä (tosin tällöinkin töitä on sitten aina useampia, joilla sama deadline).
No moi!
Kuulostaa siltä, että teet töitä vain jollekin ulkomaiselle toimistolle? Suomalaiset antavat minun kokemukseni mukaan aina töille pidemmän dediksen, ellei kyseessä ole heidätkin yllättänyt kiirejuttu. (Ellei sitten ole ollut talon kirjoilla niin vähän aikaa, että saa vähän mitä löytyy?) Minä olen tehnyt sekä Suomeen että ulkomaille, joten molemmat skenaariot kuulostavat tutuilta. :)
Oletko kauan tehnyt töitä ko. toimistolle? Kokemukseni mukaan töiden loppuminen kuin seinään aina toisinaan on normaalia ulkomailla. Tauko on jatkunut korkeintaan kuukauden kaksi, ja sitten voi tulla taas järjettömän kiireisiä kuukausia kuin mitään taukoa ei olisi ollutkaan. Ekalla kerralla töiden lopahtaminen oli kyllä järkyttävää! Nyt olen tottunut - ja todennut ettei tällaisen vuoksi kannata koskaan olla vain yhden työnantajan varassa... jos siis vain voi välttää :)
Nyt syyskuussa mullekaan ei ole tullut melkein yhtään töitä ulkomaiselta firmalta, jolle olen välillä tehnyt. Se on ollut osasyy tavallista hiljaisempaan alkukuuhun. (Sori kun en viitsi mainita nimeä - en tiedä, onko työtilanteesta luvallista puhua julkisesti näin yksityiskohtaisesti nimen kanssa. Kyseessä voi ihan hyvin olla sama firma.)
Tsemppiä, ja toivottavasti tilanne muuttuu sullakin taas valoisammaksi. Hankalaa kun en tiedä, kauanko olet alalla ollut, mutta jos tosiaan olet uudehko kasvo, sinua ehkä lohduttaa, etteivät tämmöiset tauot ole ennenkulumattomia eivätkä ainakaan ennen ole tarkoittaneet totaalista lamaa. :) (Itsekin olen ollut alalla vasta alle neljä vuotta, mutta olen ehtinyt tämän todeta.)
Hei vielä.
Teen sekä ulkomailla että kotimaassa toimivalle firmalle töitä. En minäkään viitsi nimiä mainita, koska ei tosiaan tiedä voiko näistä suuremmin puhua. Hiljaista kun on ollut, niin kyselin muutamasta muustakin firmasta, mutta juuri tällä hetkellä ei näytä olevan tarvetta englanti-suomi kieliparille.
Minä olen hieman yli pari vuotta tehnyt näitä töitä. Pidempiä taukoja ei minun kohdalleni ole juurikaan aiemmin sattunut, ehkä viikko on ollut pisin tauko ilman yhtäkään työtä, mutta tuollaisia viikon taukojakin on sattunut ehkä vain kolmesti. Toinen pääasiallisista toimeksiantajistani antaa kyllä aika vähän töitä ihan normaalistikin, ehkä noin 500 euroa kuussa on sinne keskimäärin laskutus ollut - tältä kuulta nyt ei sitten mitään.
"Nyt syyskuussa mullekaan ei ole tullut melkein yhtään töitä ulkomaiselta firmalta, jolle olen välillä tehnyt. Se on ollut osasyy tavallista hiljaisempaan alkukuuhun."
Juu, siis sama juttu tosiaan. Olen miettinyt, että onkohan ulkomailla nyt jotain mystistä tekeillä? Se minua hieman korpeaa, että eivät hirveästi ilmoittele tilanteesta ja tulevasta, mutta niinhän se tässä duunissa tuppaa olemaan ja siihen pitäisi vain yrittää tottua. Me kääntäjät olemme loppujen lopuksi osa isompaa koneistoa. Mutta kivaa työtähän tämä tietysti itsenäisyyden takia on.
"Tsemppiä, ja toivottavasti tilanne muuttuu sullakin taas valoisammaksi."
Kiitoksia. Mukavaa syksyä sullekin :)
Heh, ihan uskomatonta. Nyt sitten tupsahti ihan yllättäen duunia, kun tsekkasin s-postin. Jotain edes pitkästä aikaa. Jee!
"Olen miettinyt, että onkohan ulkomailla nyt jotain mystistä tekeillä?"
Mulla ei ainakan vielä ole erikoisen vainoharhainen olo, koska tälle työnantajalle olen tehnyt töitä kolme ja puoli vuotta ja heillä nämä kuukauden parin tauot ovat ihan normaaleja muutaman kerran vuodessa. Tämä vuosi on itse asiassa tähän asti ollut poikkeuksellisen vilkas - keväällä ei muistaakseni ollut tällaista taukoa ollenkaan, vaikka yleensä on ollut.
"Se minua hieman korpeaa, että eivät hirveästi ilmoittele tilanteesta ja tulevasta, mutta niinhän se tässä duunissa tuppaa olemaan ja siihen pitäisi vain yrittää tottua."
Niin, me kun olemme freelancereita eikä heillä ole minkäänlaista velvoitetta antaa töitä. Siksi tästä ei mielestäni voi valittaa. Jos minulla olisi oikeus vaatia töitä, heilläkin olisi oikeus vaikuttaa lomiini. Semmoista vaihtokauppaa en haluaisi :)
Tosi kiva että töitä tuli, jee!
Lähetä kommentti