14. kesäkuuta 2009

Click! (Nelonen tänään su 14.6. klo 21)

(C & P Laatikosta näkee kauas)

Tänään telkkarista tulee leffa, joka sai minut tekstittäessäni itkemään kuin vesiputous. Ihan vaan, jos joku haluaa tarkistaa, reagoiko samalla tavalla. (Mulle tää oli jotenkin sellainen "kivikin itkisi" -elämys, vastoin KAIKKIA odotuksia.)

Mielestäni en kuitenkaan tekstittänyt Neloselle, joten tässä on vissiin eri tekstit? Outoa sinänsä. Pitäisi ehkä tarkistaa, onko samat, koska silloin multa pimitetään uusintakorvauksia.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Yöh. Katsoin tämän kerran, ja ärsyttää kun sitä näytetään koko ajan, vastahan se tuli talvella! Lisäksi vihaan Sandleria joten myötäsyntyinen inhoni estää minua kirjoittamasta mitään järkevää kommenttia, sorry ;O)

Anne kirjoitti...

Minäkin vihaan. Siksi olin kahta yllättyneempi, kun tämä leffa olikin pohjimmiltaan hyvä, joistakin yököttävistä vitseistä huolimatta. Sillä oli hyvä sydän.

Anne kirjoitti...

Leffoja (ynnä muuta) usein näytetään useita kertoja putkeen, kun niissä tulee mukana ne uusintaoikeudet.

Anonyymi kirjoitti...

Minäkin vollasin kuin pikkuvauva kun tätä katsoin. Ärsytti vain se Sandler, tosin se että inhoan jotain näyttelijää ei estä katsomasta elokuvaa, olen näinkin kuullut käyvän joissakin tapauksissa..

Duussi kirjoitti...

Katsottiin tämä digiboksilta muutama ilta sitten - kylläpä tulikin itkettyä! :D (Ei muuten ollu tässä sun tekstit.) Vastapainoksi kyllä nauroinkin parissa kohtaa yhtä hysteerisesti, väsyneenä uppoaa sellaisetkin vitsit jotka ei välttämättä yleensä.. :)

Anne kirjoitti...

Kiitos tarkistuksesta, itse en ehtinyt. :) Tuli sit vaan kahdelta kanavalta samoihin aikoihin.

Tää on salainen itkuelokuva, ei tällä ainakaan mun mielikuvissani ollut yhtään sellaista mainetta etukäteen. Mutta hyvänen aika sitä vesiputousta loppupuolella. Hyvä ettei tullut vesivahinkoja työkoneeseen.

Ehkä siksi itkin niin paljon, että olin sanomasta 110% samaa mieltä. Siksi ei edes tuntunut sokeriselta. Perhe ON tärkein, asiasta saa siis saarnata. :D

Ja kyllä mäkin osalle jutuista nauroin, paljonkin. Pari vaan oli semmoista, että olis voinut jättää katsomatta.