Mitä, minäkö kirjoitan ruoanlaitosta? En olis uskonut, että näin joskus käy. Minä en siis laita ruokaa. Ikinä. Munakkaan saatan tehdä noin kerran viikossa, mutta muuten suuritöisin ruoanlaittoprojektini on lämmin juustoleipä mikrossa. Jos haluan lämmintä ruokaa, syön ulkona tai yliopistolla. Elämäntapani ei ole yllätys ainakaan äidilleni: lapsena söin kuulemma muodon vuoksi puolikkaan perunan ja pikkuisen kastiketta ja täytin sitten mahani ruisleivällä ja hedelmillä. (Ei vissiin ollut epäterveellinen ruokavalio, kun kasvoin 11 vuodessa 175 cm...) Nykyään kyllä nautin hyvästä ruoasta muiden tekemänä, mutta ruoanlaitto ei kiinnosta sitten yhtään enkä kaipaa lämmintä ruokaa päivittäiseen elämääni.
Mutta siis se soijapirtelö? No niin. Äiti ja isä lahjoittivat minulle tarpeettomana tehosekoittimen, siis semmoisen blenderin, jolla baareissa sekoitetaan jäämurskadrinkit ja kahviloissa smoothiet. Voi hitsi, että sillä saa tehtyä hyviä ja proteiinipitoisia ruokia! Juon nykyään pirtelöä joka päivä.
Eikä siihen tartte jäätelöä tai mitään epäterveellistä. Tämän havaitsin jo ollessani töissä yhdessä kahvilassa. Siellä "pirtelö" tehtiin jäisistä mansikoista, maidosta ja banaanista, ja maistui AIVAN aidolta. Kunhan marjat ovat jäässä ja kone saa käydä vähän aikaa, jotta seos kuohkeutuu, jäätelön puuttumista ei huomaa.
Hyvä perusresepti: pari desiä soijamaitoa (ja /tai vitaminoitua mehua, käy tavallinenkin maito mutta minusta soija on paljon parempaa)
1 banaani
0,5 dl soijajauhoa
2 kukkuraista rkl maitorahkaa (Tätä viimeistä ei edes maista, mutta tulos on kermainen ja mielettömän proteiinipitoinen!)
Lisäksi maun mukaan hedelmiä ja marjoja. Jos haluaa pirtelömäistä, runsaasti jäisiä marjoja. Ilman kylmiä elementtejä tulee smoothie-tyyppinen ratkaisu, joka on myös hyvää.
(Kuva ei omasta pirtelöstäni vaan netistä.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti