Vietän viikonlopun perheen kanssa mökillä syntymäpäivän merkeissä. Juhlistaminen alkoi jo eilen HKT:n Rebeccalla ja pikakahveilla kavereiden kanssa.
Totesin taas: montakohan vuotta enää menee, ennen kuin HKT oikeasti on Lontoon esitysten tasolla? The Producers ja tämä eivät ole heittäneet kovinkaan kauas. Huima juttu. Itse teos parhaimmillaan hyvä, mutta tää Sylvester Levay rakastaa sävellyksissään jatkuvaa räimäystä ja karttelee herkempiä hetkiä. Kumman niukasti myös moniäänisyyttä ja duettoja. Ja valtavasti samanlaisina toistuvia kertosäkeitä, jotka saavat kohtaukset junnaamaan paikallaan. Mutta voimallisuutta riittää.
Mökki yhä netitön, blogit vaikenevat ainakin sunnuntaihin asti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti