Pureudumme kääntäjän työhön.

Kiire pakotti pitämään välipäivän kirjoittelusta. Aion kuitenkin pysyä ahkerana ja olla antamatta taukojen venyä pitkiksi. Olen myös ainakin väliaikaisesti parantanut tapani ja ollut ottamatta liikaa töitä. Tälle viikolle ei ihan oikeesti ole liikaa - palautuspäivät vain sattuivat kasaantumaan niin, että seurasi hektinen vuorokausi ja unetkin jäivät kuuteen tuntiin. Nyt on taas rauhallisempaa, ja tänä yönä aion nukkua hyvin.

TeeVee esitti minulle kommenttiboksissa kysymyksiä käännöstyöstäni. Vastaan niihin mielelläni. Ajatus on toki ollutkin, että blogissa sivutaan myös ammattiani, muttei ole vielä sattunut sellaista kirjoitushetkeä. Tässä se nyt tuli. Ja vastaukset ovat pitempiä kuin kukaan halusikaan ;)

- kuinka saat tietyt leffat käännettäviksi, voitko vapaasti valita, mitä leffoja käännät?

En tiedä, tahtoisinko edes valita itse. Ei taida olla olemassa AV-kääntäjää, joka saisi. (Jotkut harvat kirjojen veteraanikääntäjät sen sijaan saavat ehdotella teoksia kustantajille.) Saan työni silleen, että laatikkooni tipahtaa sähköposti, jossa kysytään, tahdonko ottaa tämmöisen ja tämmöisen projektin vastaan tällaisella aikataululla. Näitä posteja saan kolmelta eri firmalta. Lähettäjät ovat käännöskoordinaattoreita. Sovittelen työt aikatauluuni lähinnä ehtimisen mukaan. Jos sopivia töitä joskus on tarjolla ruuhkaksi asti, saatan hylätä jotain siksi, että se vaikuttaa tylsältä tai työläältä. (Esimerkiksi sairaalasarjat ja muut erikoisalan terminologiaa sisältävät jutut ovat huomattavasti työläämpiä, kun koko ajan pitää tarkistella termejä.) Tätäkin sattuu suht' harvoin.

Joskus tulee hyvää kamaa, joskus huonoa. Tavallaan tykkään juuri tästä arvaamattomuudesta. Tällä viikolla olen kääntänyt L-koodia ja Nip/Tuckia.

Selvennys: saan käännettäväkseni paitsi leffoja, myös tv-sarjojen jaksoja, leffojen dvd-ekstroja ynnä muuta sekalaista. En käännä leffoja teattereihin, vaan dvd:lle ja telkkariin. Jos leffa on jo käännetty teatteriin ja dvd:n julkaisija tahtoo käyttää samaa käännöstä, minä vain järkkäilen ja täydentelen valmiin käännöstiedoston dvd-tiedostoon sopivaksi. Nollasta käännetään useammin vanhoja klassikoita kuin uutuusleffoja.

- miten palkkaus määräytyy - tehtyjen tuntien mukaan, leffan pituuden mukaan vai normi urakkapalkka?

Tuntipalkkaa ei oikeastaan ole. Firmasta ja asiakkaasta riippuen palkkaus määräytyy joko videotiedoston minuuttimäärän tai käännettävän tiedoston tekstitysrivimäärän mukaan. Eli kyse on aina urakkapalkasta. Saatuani työn valmiiksi lasken tosin omaksi huvikseni itselleni tuntipalkan. Se vaihtelee valtavasti - suurimman ja pienimmän ylös kirjaamani palkan välillä on ollut 40 euron ero. (Palkka lähtee paristakympistä - hitaalla kääntäjällä vajaastakin - tunnissa. Itselläni normaali palkka on kolmenkympin hujakoilla, mutta helppo projekti voi tuoda yli viisikymppiä tunnissa. Vaikea työ voi jäädä pariinkymppin. Näille palkoille päästäkseen pitää tosin olla nopea. Minä olen sitä ihmistyyppiä, joka on tentissä aina valmis ensimmäisten joukossa. Konkreettinen esimerkki hahmottamista helpottamaan: yo-kirjoituksissa kirjoitin E:n kokeet kahdesta C-kielestä yhteensä alle kolmessa tunnissa. Olin niin hidas ja huolellinen kuin pystyin. Mä en vaan tajua, miten muilta menee niin kauan koetilanteissa. Tai monissa muissakaan tilanteissa. No, sivuraide ;)

- joudutko hakemaan tietoa muualta kuin samakirjoista (esim. jotain ammattisanastoa)

Käytän lähinnä elektronisia sanakirjoja (maksullisissa on oikein hyviäkin, esim. netMOT - tosin vain hyvän kielitaidon omaaville, koska se ei juuri tarjoa käyttöesimerkkejä). Paperisanakirjojen selailu on yksinkertaisesti liian hidasta. Käytän niitä vain, jos sähköisistä ei löydy (eli erittäin harvoin).

Sanakirjat eivät todellakaan ole kuin alku! Joka ikisessä toimeksiannossa on juttuja, jotka pitää tarkistaa netistä. Eri tieteenalojen ja harrastusten termejä, hallintoelinten ja järjestöjen nimiä, sotilasarvoja, kirjojen, elokuvien ja tv-ohjelmien nimiä... Erityisiä murheenkryynejä ovat (1) armeijaympäristöön sijoittuvat jutut, (2) sairaalasarjat, (3) tieteellä ja vempaimilla kikkailevat etsiväsarjat. Pahin ikinä on ollut Numb3rs. Yritä siinä humanistina Wikipediasta selvittää, mitä ne kaikki matemaattiset termit tarkoittavat - ja onko kyseisille teorioille ja sanoille kenties jo olemassa vakiintuneet suomenkieliset vastineet. Lisäksi hahmot puhuvat koko ajan enemmän kuin mitä ruudulle mahtuu.

Tarkistelua joutuu tekemään noin 95% enemmän kuin muinoin maallikkona tulin ajatelleksi.

Lisäksi jokainen nykykääntäjä tuntuu Googlaavan ilmauksia lainausmerkeissä yksinkertaisesti tarkistaakseen, miten vakiintuneita ne ovat kielessämme. Tällainen testailu tukee omaa kielikorvaa kivasti.

- saatko jotain työsuhde-etuja (ilmaisia leffoja)

Näen toki kaikki kääntämäni ohjelmat ja leffat ilmaiseksi. Muutenhan työ ei onnistuisi. Eivät ne kuitenkaan missään dvd-kotelossa tule, vaan lataan ne videotiedostoina koneelle. Niitä katsotaan laatikossa, jonka leveys on firmasta ja käännösohjelmasta riippuen kymmenestä sentistä kolmasosaan näyttöä. Kuvanlaatu heittelee myös. Eli ei tässä mitään leffateatterielämyksiä päästä kokemaan. Jos joku leffa oikeasti tekee vaikutuksen, minulle jää halu nähdä se kunnolla eikä vain pikku laatikosta.

- minkä leffan haluaisit suomentaa?

Tähän mulla ei ole vastausta. Pohjimmiltani teen tätä työtä itse kääntämisen vuoksi, en leffojen katselun. Harrastan leffoja kyllä vapaa-ajallanikin (duh), joten ne ovat mahtava bonus - mutta rakastan kääntämistä. Tiedän sopivani tähän työhön.

Voisiko tähän kuitenkin sanoa jotain? Minusta on kiva kääntää kaikkea, missä on kaunista kieltä. On kiva päästä olemaan dramaattinen ja runollinen tai jotenkin muuten irrottelemaan.

Kaikkea, mitä on kiva katsoa, ei välttämättä ole kiva kääntää. On esimerkiksi mukavampi kääntää juttuja, joissa puhutaan rauhallisesti, koska asioita ei joudu karsimaan tekstityksistä liikaa. Nykyään dialogissa on usein niin konekivääritahti, että ruutuun mahtuu vain puolet asiasta. Se on katsoessa hauskaa, mutta kääntäessä turhauttavaa. Siksi lempijuttuni ovat yleensä olleet vanhoja leffoja ja sarjoja. Vanhat Mission Impossiblet esimerkiksi olivat aivan hurmaavia - mutta en minä silti sitä boksia ostaisi. Kääntämisnautinto ja katselunautinto ovat todellakin kaksi eri asiaa.