Minni on tulossa tänään kylään.

Siivota pitäisi vielä lisää. Kiire, kiire, kiire on.

Eilen oli kuitenkin ensimmäinen kotona vietetty päivä aikoihin, jota en joutunut täyttämään minuuttiaikataululla. Tunnen sen seurauksena olevani hyvin paljon rentoutuneempi kuin viikkoihin. Pienestä se on kiinni.

Joitakin kai matkailu rentouttaa. Eihän matkallakaan toki joudu tekemään mitään muuta kuin haluamiaan asioita (no, jouduin kyllä: Daisy raahasi minut International Societyn kahvi-iltaan ja Kuubalaiseen iltaan yökerhossa ja vaikka minne... sen intressejä, ei minun, mutta itsepä menin sen luo yöksi, keskelle toisen rutinoitua elämää neljäksi päiväksi). Minä en kuitenkaan voi kunnolla ladata akkuja kuin yksin kotona. Matkalta tullessa kaipaan lepopäivää. On pyykkivuoria ja muuta.